Kissa ja kori

Keksiviikko, kohta on jo viikonloppu, jipiiii! Tänään on ollut hieman levoton päivä, eikä ole oikein mitään järkevää sanottavaa, joten tämän päivän postaus pyhitetään aina-uteliaalle Minille. Oltiin joku aika sitten avomieheni vanhempien "mökillä", joka on alunperin ollut asuintalo. Kun mökki ostettiin, sinne oli jäänyt paljon vanhoja huonekaluja ja kaikenlaista sälää. Mökin vintiltä löytyi mm. kolme erikokoista kuvassa näkyvää koria, joista yhden sain ottaa omaksi kotiimme.

Mökissä oli asunut myös todella paljon kissoja ja korin kotiimme saapuessa olivat omat kissamme ihmeissään. Isompi pyöri korin ympärillä kymmenisen minuuttia eikä voinut irroittaa nenäänsä siitä. Roudasin korin takapihalle aikomuksenani maalata se valkoiseksi mutta pikku-Mini teki taas homman hieman hankalammaksi. Pitihän se kori käydä kunnolla läpi. Korin tuunauspostaus tulee myöhemmin, siitä tulikin oikein siisti säilytysastia takkapuille!

Aurinkoista viikkoa!

Savustushommissa

Saimme joululahjaksi Muurikan sähkösavustimen, joka pääsi viikonloppuna vihdoin ensi kerran hommiin. Kummallakaan ei ollut aikaisempaa kokemusta savustimen käytöstä, joten käyttöohjeet luettiin läpi huolellisesti. Ei kuitenkaan tarpeeksi huolellisesti, kun kaikki ei mennyt ihan putkeen...

Kysymyksiä savustusneitsyelle heräsi jokunenkin. Kuinka paljon suolaa pitää savustettavan kalan pintaan hieroa? Lonkalta heitin sitten aika reilun oloisen kerroksen karkeaa merisuolaa lohen pintaan, eihän se saa suolattomaksi jäädä! Kala sai suolautua rauhassa noin puolisen tuntia, jonka jälkeen pyyhin suurimman kerroksen suolaa pois talouspaperilla. Toinen kyssäri, millä suola olisi oikeasti kannattanut kaapia pois kalan pinnasta, jotta sitä ei olisi jäänyt pintaan juuri yhtään? Suolaa meinaan jäi kalan pintaan, niin että hampaissa rouskui. Nam.

Savustin sai paikan parvekkeen pöydältä. Iskimme töpselin pistorasiaan jo ennenkuin olimme sulkeneet savustimen kannen. Rookie mistake. Katselimme olkkarissa telkkarista uutta lempisarjaamme Breaking Badia ja toisella silmällä tarkkailimme savustuspönttöä. Kuului iso "puf" ja savustin puski tummaa savua koloistaan. Tyytyväisenä myhäilimme siinä hetken, että hyvinhän tuo toimii, kunnes huomasimme kellertävän helotuksen heijastuvan savustimen raoista. Kansi auki vaan ja liekithän sieltä puskivat. Leppäpurut olivat tulessa. "Puhalla sinne!", minua neuvottiin. Second rookie mistake. Liekithän tykkäävät puhaltamisesta. Noo, patalappu käteen ja palava purupelti alas parvekkeelta nurtsille vaan.

Sitten siinä mietittiin, että mikä meni vikaan. Oliko puruja liikaa tai liian vähän? Ohjeessa sanottiin "laita ohut kerros puruja pellille". Mikä on ohut kerros? Oliko rasvapellille asettamamme folio jotenkin virheellinen? Googlasin hakusanoilla "savustus + liekit" mutta missään kirjoituksessa ei mainittu moisesta hasardista mitään. Jatkoimme savustusta rohkeasti uudelleen ja laitoimme vähemmän puruja, jotka ruiskimme kosteiksi sumutepullolla. Ei tullut enää liekkejä ja kalastakin tuli ihan kelvollisen näköinen.

Homman ryssi tosiaan se, että savustimen johtoa ei olisi saanut lyödä seinään ennen kuin kansi on kunnolla kiinni. Pönttö on täynnä happea ja siitähän tuli tykkää. Olisihan se pitänyt tajuta heti alkuunsa mutta siinä kiiretäpinöissä ei ehtinyt ajattelemaan loogisesti. Kalasta tuli kuitenkin ihan kelvollista, hieman suolaista vaan mutta tästä on hyvä jatkaa savustusharrastusta. Vinkkejä saa antaa, sillä selvästikin kaikenlainen apu on tarpeen...

Hyvää viikon alkua kaikille, olkaa varovaisia!

Parvekkeelle piristystä

Perrrrjantai, upeaaaaaa! Viikonlopuksi ei suuria suunnitelmia, joten voi keskittyä ihan mihin itse haluaa. Voi, kun nämä sadepäivät nyt loppuisivat ja viikkiksenä paistaisi aurinko niin voisi tehdä pihahommia. Kävin juuri Kluuvin Eat & Joy Maatilatorilta ostamassa kolme kesäkurpitsan alkua, jotka pitäisi saada maahan piakkoin. Onhan tässä koko viikonloppu aikaa!

Käväisin Ikeassa eräänä päivänä missiona löytää jotain pirteää takapartsille. Paritalon puolikkaassamme on partseja ja terasseja ehkä vähän liiankin kanssa. Talon etupuolella on pienempi parveke, jolle en ole keksinyt juuri minkäänlaista käyttöä. Säilytämme siellä pääasiassa tyhjiä pulloja, tosi järkevää tilankäyttöä. Olen aina toivonut, että parvekkeen saisi ummistettua ja sen jättämä tila tulisi keittiön käyttöön. Keittiö kun taas on mielestäni liian pieni.

Olohuoneen yhteydessä oleva partsi on todella tilava ja pidän siitä paljon. Ainoa miinus on se, että aurinko ei oikein pääse paistamaan sinne saakka. Tosin en ole koskaan oikein auringossa viihtynytkään, joten ei pidä valittaa. Tälle partsille mahtuu hyvin iso ruokapöytä ja grilli, mikä onkin kesäisin miltei päivittäisessä käytössä. Alakerrasta löytyy sitten vielä erikoisuutena takkaterassi sekä talon sivulta ns. aurinkoterassi. Kesää odotellessa.

No niin, siis Ikea-reissusta. Mukaan lähti mm. Råskog-tarjoiluvaunu ja se olikin ainoa, mikä oli jo valmiina ostoslistalla. Mielessä ei kylläkään ollut mitään paikkaa tuolle tarjoiluvaunulle mutta se oli vain pakko saada. Luulenpa, että siitä tulee olkkariin lehtiteline. Sen lisäksi löysin partsin lattialle mustavalkoraidallisen muovimaisen maton, joka ryhdittää parveketta mukavasti. Turkoosi näytti olevan päivän sana, joten keltaiseen kassiin lennähti myös turkoosinvärinen Solvinden-aurinkokennolamppu, jonka toimimisesta en ole oikein varma. Ostin viime vuonnakin jotkut Solvinden-valot, jotka palautin, kun olin melko varma, että ne eivät toimineet. Olin luultavasti vain liian malttamaton, enkä jaksanut odottaa niiden latautumista tarpeeksi kauaa. Nyt yritän olla kärsivällinen tämän lampun kanssa.

Kukat nappasin mukaan Prismasta. Joku amppeli piti saada heti sillä sekunnilla ja tuo pinkki näytti terveimmältä yksilöltä, joten se lähti mukaan, samoin kuin auringonkukka. Etupartsi kaipaa vielä kukkasia sinne tyhjien pullojen seuraksi. Taitaa olla tulevan viikonlopun hommia sekin. Eipä muuta kuin toivottavasti aurinkoista viikonloppua kaikille!

Ja ettei vaan pääsisi unohtumaan, osallistukaapa hiustuotearvontaani täällä!

Elämäni ensimmäinen LivBox

Viime viikolla kolahti postilaatikkoon lappunen postisedältä, että postikonttorissa odottelee hakijaansa LivBox. Bongasin tämän salaperäisen pakettipalvelun jonkun toisen bloggarin sivuilta ja kiinnostuin hommasta samantien ja menin tekemään itselleni määräaikaisen tilauksen. Idea on siis se, että joka kuukausi saat suloisen boksin, joka sisältää ammattilaisten valitsemia kosmetiikkatuotteita. Tuotteet ovat siis joka kerta yllätys eli joka kuukausi on, kuin olisi joulu!

LivBoxia tilattaessa täytettiin eräänlainen kauneuskysely, jonka mukaan sinulle pyritään valitsemaan itsellesi mieleisimmät tuotteet. Boksin hinta on tällä hetkellä 15,90 kuussa, ei paha.

Avasin ensimmäistä boksiani jännittyneenä. Boksi oli tyylikäs ja siinä oli kauniita yksityiskohtia, kuten silkkipaperia ja tarroja. Täytyy kuitenkin sanoa, että odotukset olivat korkeammalla sisällön suhteen toukokuun boksin kohdalla. Pakettini sisälsi Eyluren irtoripsitupsut, Dr. Hauschkan huulipunan, Móa The Green Balmin, Ciaté-kynsilakan, Lavera-käsivoiteen sekä Lash Cardin.

Ripsituotteita oli kaksi ja ne eivät olleet kovin mieluisia, sillä tapanani ei ole käyttää irtoripsiä. Lash Cardkin vähän epäilyttää, että onko sille käyttöä. Se on eräänlainen "kortti", joka estää ripsiväriä paakkuuntumasta ripsiväriä levittäessä. Kai se pitää testata. En ole myöskään suuri huulipunan käyttäjä, joten luulen, että luumunvärinen huulipuna pääsee irtoripsien kanssa kierrätykseen. Kultahileinen kynsilakka sopii varmasti joihinkin kekkereihin ja käsivoide sekä hoitava balsami ovat aina hyödyllisiä. Lopputulema tästä LivBoxista on hyvin pitkälti fifty-fifty. Puolet tuotteista oli jees ja puolet vähän niin ja näin.

Aion jatkaa LivBoxin tilaajana, sillä en uskonutkaan, että jokainen tuote olisi itselle täydellinen. Niitä voi hyvin antaa vaikkapa lahjoina sellaisille kamuille ja perheenjäsenille, joille ne paremmin sopivat. Oletko sinä LivBoxin tilaaja? Jos olet, mitä tuotteita sinä sait toukokuun boksissasi ja mitä pidit niistä? Voidaan vaikka tehdä vaihtarit, jos sinua kiinnostaa esim. irtoripset tai huulipuna!

Asiasta toiseen, sain muuten vihdoin uuden lompakon! Olen uudesta vetoketjullisesta, hieman cittarilaatua arvokkaammasta lompsasta haaveillut ja nyt sen sain. Sokoksessa on asiakasomistajapäivät ja miltei kaikki 15 % alennuksessa. Ale on aina ale, joten kyllähän siellä piti käydä tsekkaamassa lompakkovalikoima ja päädyin Espritin perusturvalliseen, tyylikkääseen ratkaisuun. Tarjolla olisi ollut myös Marco Polon samantyylinen lompakko, joka oli tietysti myös puolet kalliimpi. Pihiys kuitenkin nosti taas päätään ja Esprit lähti mukaan. Eihän tämä ollenkaan huono vaihtoehto ole?

P.S. Menepäs nopeasti osallistumaan "Hiukset kuntoon kesäksi!" -arvontaani täällä. Arvonta on voimassa toukokuun loppuun saakka!

Fetatäytteiset broilerinleikkeet

Kesäistä sunnuntai-iltaa! Tähän viikonloppuun on kuulunut kaverin kolmekymppisiä, mökkeilyä ja aarteiden etsintää, grilliruokaa ja lätkäjännitystä. Muistattehan muuten osallistua "Hiukset kuntoon kesäksi!" -arvontaani täällä. Hiustuotteiden lisäksi arvontapakettiin kuuluu Suomen pelipaita, jonka voi vetää päälle vaikka ensi vuoden lätkän MM-kisoihin. Tänä vuonna jäätiin mitalitta mutta ensi vuonna sitten kultaa kaulaan!

 

Mitäköhän sitä tekisi ruoaksi ensi viikonloppuna, jos grilliruoka alkaa tulla jo tässä vaiheessa kesää ulos korvista? No, vaikkapa tätä takuuvarmaa ja suht simppeliä kanaruokaa. Lisukkeena voi käyttää melkein mitä vaan tulee mieleen, kuten vaikkapa ihanaa mascarponerisottoa, johon löytyy resepti täältä. Jätä risotosta vain reseptissä mainitut katkaravut pois ja se on siinä!

Feta-basilikatäytteiset broilerinleikkeet

4 marinoimatonta broilerin ohutleikettä

3/4 dl pinjansiemeniä

3/4 dl tuoretta basilikaa hienonnettuna

150 g pehmeää fetaa

suolaa ja mustapippuria

öljyä paistamiseen

Ota broilerinleikkeet huoneenlämpöön 30 minuuttia ennen paistamista ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Paahda pinjansiemeniin väriä kuivalla ja kuumalla paistinpannulla. Hienonna basilika veitsellä ja murenna feta. Sekoita pinjansiemenet, feta ja basilika tasaiseksi tahnaksi. Jaa tahna toiselle puolelle broilerinleikettä, niin että saat toisen puolen käännettyä tahnan päälle. Yhdistä leikkeen puolet cocktailtikulla.

Kuumenna öljy pannulla ja nosta leikkeet ruskistumaan molemmilta puolilta. Kypsennä leikkeet loppuun 225-asteisessa uunissa n. kymmenen minuutin ajan. Koristele hienonnetulla basilikalla ja tarjoile vaikkapa mascarponerisoton kera!

Arvontaa pukkaa!

Upean aurinkoista torstai-iltaa kaikille! Ja isoakin isompi KIITOS teille, hyvät lukijat, että käytte hassuilla pienillä sivuillani kyläilemässä! Se lämmittää mieltä kovasti ja nostaa hymyn huulille! Joskus lupailin, että sitten, kun olen saanut 1000 hittiä sekä 10 lukijaa täyteen, laitan arvonnan pystyyn. Nyt on vajaat 1900 hittiä täynnä ja täydet 10 lukijaa, jeeee!! On siis aika lunastaa lupaukseni.

Kyseessä on "Hiukset kuntoon kesäksi!" -arvonta, jonka palkintona on sekalainen setti hiustuotteita: Cutrin Aromagic Blackberry-Blueberry Mask -hoitonaamio, WWW Professional Champion Sensitive -hoitoaine sekä Wella Professionals Perfect Setting -föönausneste.

Ja hiustenhoitopaketin lisäksi laitetaan settiin mukaan Suomen L/XL-kokoinen pelipaita vaikean mutta hienon puolivälierävoiton kunniaksi, sinne meni Slovakian poijaat lopulta...

Jos siis haluat hiukset kiiltävään kuntoon kesäksi ja päällesi upeaa, suomalaista huippumuotia, osallistu arvontaan seuraavasti:

1 arvalla mukana - kerro, mitä juttuja haluaisit blogissani nähdä

2 arvalla mukana - jos olet jo lukijani tai liityt lukijaksi sekä kerrot, mitä juttuja haluaisit blogissani nähdä

3 arvalla mukana - vinkkaa omassa blogissasi arvonnastani, liityt tai olet jo lukijani sekä kerrot, mitä juttuja haluaisit blogissani nähdä

Jätäthän sähköpostiosoitteesi, jollet kirjaudu lukijaksi, niin tiedän, mistä kysyä yhteystietoja mahdollisen voiton lunastamiseksi.  

Osallistu arvontaan perjantaihin 31. toukokuuta 2013 mennessä.

Ei muuta kuin onnea matkaan!

Yrttien kasvattamisen väliaikatilanne

Jokin aika sitten lupailin, että kun olen saanut 1000 hittiä ja 10 lukijaa täyteen, järjestäisin arvonnan. Nyt hittejä on n. 1800 ja lukijoita puuttuu kaksi tuosta toivotusta kymmenestä. Liittykäähän rohkeasti lukijaksi, niin saadaan arvonta pystyyn!

Asiasta yrttiruukkuun. Kuukausi sitten kirjoitin täällä, että laitoin Ikeasta ostamani yrtit, persiljan, oreganon ja sitruunamelissan, itämään ja heti silloin minulla oli sellainen tunne, että ei. Ei onnistu. No, persilja alkoi näyttää hyvältä jo heti viikon jälkeen mutta kahdella muulla ei ole ollut minkäänlaista elämää. Muutama päivä sitten oregano, joka on kuvassa vasemmalla alkoi puskea pienen pientä vihreää, joten en ole ihan täysin luovuttanut sen suhteen.

Kuvassa oikealla oleva sitruunamelissa on surullinen tarina. Yhdestä kulmasta nousee yksi pieni vihreä liru mutta luulen, että sekin on eksynyt väärään ruukkuun oreganoruukusta. Mikä siinä on, kun ei onnistu? Kyllä kai siemenlaaduissa on eroja mutta niin on kasvattajissakin ja minä kuulun siihen ei-osaavaan kastiin. Kastelin niitä varmaan liiaksi ja valoa niiden pitäisi saada enemmän, tiedän. Ne ovat keittiön ikkunalaudalla mutta sinne ei tarpeeksi arska paistele. Viikonloppuna yritin olla hyvä yrtti-ihminen ja vein ne ulos aurinkoon tankkaamaan valoa. Jatkan tällä linjalla, niin ehkä ne siitä virkoavat. Vinkkejä kasvattamiseen otetaan vastaan! Mukavaa maanantain jatkoa!

Pitkän viikonlopun parhaimmistoa

Ihanaa äitienpäivää! Tässä alkaa olla päivistä aivan sekaisin, kun on ollut vapaalla keskiviikkoiltapäivästä lähtien. Eilen illalla aloin jo värkkäämään eväitä töihin, kunnes viime hetkellä tajusin, että tässähän on vielä sunnuntai jäljellä... Oli ilmeisesti jo ikävä töihin, joskus sentään niinkin. Tässäpä vähän fiilistelyä pitkän viikonlopun tapahtumista.

Kohta kotona -blogin Neelalla oli ihana leipäresepti, joka piti ottaa heti testiin. Laitoin taikinajuuren muhimaan keskiviikkoillalla ja se sai lepäillä huoneenlämmössä n. 18 tuntia, kunnes se pääsi uuniin torstaina n. 45 minuutiksi. Ei olisi millään malttanut odottaa leivän jäähtymistä, sitä olisi halunnut maistaa heti! Kyllä kannatti kuitenkin odottaa, sillä leipä oli ihan HUIKEAN hyvää!! Kiitos Neelalle reseptistä, käykäähän ottamassa se talteen.

Helatorstaina saimme vieraita, jotka toivat tuliaisina kauniit keittiöpyyhkeet sekä chilipensaan. Toivottavasti chilipensas menestyy luonamme paremmin, kuin esimerkiksi surulliset yrttini...

Helatorstaina järjestettiin avomieheni siskon ylläribeibishowerit brunssin muodossa Uudenmaankadun Cafe Fleuristessa. Kukkakauppakahvila oli ihan uusi tuttavuus minulle ja se olikin paikkana todella viehättävä. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja brunssi itsessään oikein herkullinen.

Lauantaina sitten todellista hemmottelua! Saimme joulukuussa kaverini kanssa 30-vuotislahjaksi lahjakortit Kämp Day Spahan ja nyt vihdoin otettiin ne käyttöön. Varasimme Detox turve-hunajavartalohoidot. En ole koskaan aiemmin minkäänlaisessa kokovartalohoidossa käynyt ja kokemus oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Lähdin sinne häveliäästi bikinit päällä, kunnes hyvin thaimaalaista englantia vääntävä hoitajani näytti, että vedäppä nuo kertakäyttöalkkarit nyt päälle vaan.

Hetken kesti tajuta, mikä se kummallinen pieni kumilankarulla hoitopöydällä oli. Jossain vaiheessa aivot registeröivät "underwear"-sanan kaiken muun joukosta ja sitten sovittelin niitä kummallisia harsostringejä päälle kolmeen eri suuntaan, kun pääni ei kertakaikkiaan osannut kertoa minulle, miten päin ne kuului päälle vetää. Olisi kyllä ollut aivan sama, jos olisin makoillut siinä kokonaan nakuna, sillä siitä harsoviipaleesta ei paljon peittämään ollut.

Sitten kroppaan turvetta, ja paljon. "It smells so bad because of the herbs", sanoi hoitaja. No shit, kirjaimellisesti. Käytiin vielä Stockan Herkussa hoidon jälkeen ja sääliksi kävi kanssashoppaajia, kun kaksi lannalta haisevaa typykkää löyhähteli menemään siellä kaikkien hyvänhajuisten yksilöiden joukossa. Iltasaunassa sitten raavittiin peen haju kropasta pois, huh.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä sunnuntai ja äitienpäivä! Kyläilyä ja kahvittelua omalla äidillä, mummolla sekä mummilla. Paljon kahvia, kakkua ja valkovuokkoja! Toivottavasti kaikilla on ollut ihana viikonloppua, nauttikaa loppuillasta ja tsemppiä alkavaan työviikkoon!

Hälsans Kökin Soija Nuggetit testissä

Iltoja! Kohta alkaisi olla Buzzadorin Hälsans Kök -kampanjan testaus ja buzzaaminen pulkassa. Kerta kiellon päälle vielä ja testiin Soija Nuggetit! Buzzador haastoi tekemään terveellisen kasvisruoan Hälsans Kökin tuotteista ja päädyin tällaiseen kiireisen kokkaajan kasvisruokaan. Nuudeleita, pakastevihanneksia sekä mausteeksi kalakastiketta ja/tai soijaa, voiko simppelimmäksi enää mennä. Tietysti terveellisempää tämä olisi tuoreilla vihanneksilla ja täysjyvänuudeleilla mutta turvauduin tällä kertaa kaapista jo valmiiksi löytyviin artikkeleihin. Vihanneksina käytin lotuswokvihanneksia sekä herneitä. Toimi oikein hyvin näinkin.

Nuudelikasviswokki Hälsans Kökin Soija Nuggeteilla

pari pakettia (täysjyvä)nuudeleita

n. 300 g (pakaste)vihanneksia

loraus kalakastiketta

pieni loraus soijaa

n. 6-8 Hälsans Kök Soija Nuggettia

öljyä paistamiseen

Laita nuudelit kiehumaan hyvin suolattuun veteen. Anna kiehua pari minuuttia, kunnes ne ovat valmiit. Älä keitä niitä liian löllöiksi. Kuumenna öljy kasarissa tai wokissa ja lisää vihannekset. Anna jäisten vihannesten kypsyä muutaman minuutin ajan ja mausta ne lorauksella kalakastiketta. Älä laita liikaa, sillä kastike on todella suolaista. Paista toisella öljytyllä pannulla Soija Nuggetit erikseen. Nuggetit vaativat n. viisi minuttia kypsymiseen. Ne voi toki kypsentää uunissakin.

Sekoita valmiit nuudelit vihannesten sekaan ja mausta vielä soijalla. Nostele nuudeli-vihannessekoitus astiaan ja lisää joukkoon Soija Nuggetit. Syömäääään!!

Olin maistanut Hälsans Kökin ovo-vegetaarisia Soija Nuggetteja aiemminkin, sillä eräs kaveri toi niitä muistaakseni juhannuksena evääksi perinteisen grillimakkaran sijaan. Ne olivat hyviä silloinkin ja olivat edelleenkin. Kuten aiemmissakin testaamissani Hälsans Kökin tuotteissa, näissäkin oli hyvin "lihaisa" koostumus ja pinnalla olevat seesaminsiemenet sopivat niihin erinomaisesti. Uskon, että varsinkin lapset tykkäisivät nuggeteista vaikkapa ranskalaisten perunoiden seuralaisina. Niiden maku on mieto ja miellyttävä. Seuraavan kerran, kun iskee suolaisen himo taidan tehdä näiden seuraksi jonkun makoisan dipin ja maistella menemään...

Olen ollut Buzzador viime syksystä lähtien ja jos et vielä tiedä, mistä buzzaamisesta on kyse, niin mene ihmeessä www.buzzador.com/fi -sivuille kurkkimaan ja liity joukkoon. Saat Buzzadorilta kutsuja erilaisiin kampanjoihin ja pääset testaamaan erilaisia tuotteita ja buzzaamaan niistä esimerkiksi kasvotusten ystävillesi tai kirjoittamaan niistä verkossa. Mukavaa perjantai-illan jatkoa!

Tuunausta...

Iltaa! Tänään on hyvä päivä ainakin noin tehokkuusmielessä. Suljettiin toimisto helatorstaiviikonlopuksi tänään jo kahdelta ja sen jälkeen olen saanut paljon aikaseksi. Kotiin päästyäni alkoi tapahtua: tein lohipiirakan huomiselle vierasvaraksi sekä kermaista lohipastaa päivälliseksi, pesin pyykit ja kissanhiekkalaatikon, siivosin ja järjestelin kämppää yleisesti sekä laitoin leipätaikinan muhimaan huomiselle. Mutta se tärkein ja epätavallisin juttu minulle, minkä sain vihdoin aikaiseksi oli kaapissa lojuneen rottinkikorin tuunaus! Kiitos Kotikolmio-blogin vinkkien, minäkin uskalsin tarttua toimeen, eli spraymaalipurkkiin, ja maalata menemään!

Tämä kori on joskus saatu tuparilahjaksi herkkuja täynnä mutta sen jälkeen se on maannut varaston hyllyllä ja se on kaivettu esiin vain pääsiäisenä, jolloin pikkunoidat ovat saaneet valita munansa siitä. En juurikaan välitä tällaisen rottingin väristä, joten se kaipasi uutta ulkomuotoa, jotta se pääsisi käyttöön. Varastossa on ollut odottelemassa myös musta spraymaalipurkki ja sekin pääsi tänään ensikäyttöön.
 

Sitten vain takapihan nurtsille maalaushommiin. Maalasin ensin korin ulkopuolen, jonka jälkeen annoin sen kuivua parisen tuntia ja sitten siirryin korin sisäpuoleen. Tuntui, että kori vaati aika paljon spraymaalia, sillä pieniä kolosia on paljon.

Mini tuli tuttuun tapaan avittamaan projektissa mutta maalin hajua nuuskittuaan hetken, päätti se siirtyä turvallisemman matkan päähän tarkkailemaan tilannetta. Isompi kissani on sen verran pelkuri, että se paineli karkuun koko tilannetta jo siinä vaiheessa, kun aloin ravistaa spraypurkkia.

Ja tässä valmis tulos! Tosin luulen, että vetäisen siihen huomenna vielä lisäkerroksen maalia varmuuden vuoksi. Mitäs pidät? Onko parempi, kuin entinen? Itse ainakin tykkään siitä kovasti ja se pääsi heti ruokapöydälle toistaiseksi elossa olevan bonsain seuraksi.

Meiltä löytyisi toinenkin rottinkinen kori, johon yleensä otan pyykit koneesta. Sekin olisi kiva maalata. Mitäs te kokeneemmat sprayaajat sanotte, irtoaakohan korista mustaa spraymaalia vaatteisiin, jos siihen laitetaan kosteita pyykkejä?

Kivaa illan jatkoa, nyt meikäläinen korkkaa pakkasesta purkin uutta Magnum-suklaajädeä, jonka olen todella ansainnut tämän päivän tekemisten jälkeen! Heippa!

Disneyland-muistelua

Siitä on vasta muutama viikko, kun olimme reissussa työkamujen ja heidän perheidensä kanssa Pariisin Disneylandissa mutta ajattelin kuitenkin muistella matkaa jo nyt. Kokonaisuudessaan porukkaan kuului jopa 16 henkilöä mutta emme sentään liikkuneet koko porukalla, vaan pääasiassa kiertelimme puistoa kuudestaan kahden työkamun sekä 5-, 7-, ja 12-vuotiaiden typyköiden kanssa.

Vietimme puistossa melkein kolme kokonaista päivää ja se oli kyllä hyvin riittävä aika. Olen ollut Pariisin Disneylandissa kaksi kertaa aikaisemmin (molemmilla kerroilla vain yhden päivän ajan) ja pari vuotta sitten käväisin Tokion Disneylandissa myöskin yhden päivän verran. Tämänkertaisen reissun eroavaisuuksiin kuului, että olimme matkassa lasten kanssa ja tällä kertaa pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Walt Disney Studios -puistoon.

Uusi kokemus oli myös se, että yövyimme Disneylandin alueen hotellissa., western-tyylisessä Hotel Cheyennessa. Pihalla oli poneja ja vankkureita ja kaikki paikat oli stailattu vimpan päälle länkkärityyliin. Aamupalaravintolahallissa soi rasittava länkkärirenkutus non-stoppina ja Mikki Hiirikin oli pukeutunut länkkärivermeisiin. Hotellista oli vain kymmenen minuutin kävelymatka huvipuistoon, joka oli oikein kätevää, sillä päivät kuluivat muutenkin kävellessä puistoa ympäri ämpäri.

Kevät oli Pariisissa paljon pidemmällä kuin koti-Suomessa, kirsikkapuut ihanasti kukassa ja muutenkin kukkapenkit olivat täydessä loistossa. Ilmat eivät olleet yhtä hyvät, kuin olisimme toivoneet. Ainoastaan sunnuntaina arska paistoi täydeltä terältä ja tottakai juuri sille päivälle olin pukenut päälle eniten vaatteita, ettei sitten vain palellu...

 

Vaikka olikin vasta huhtikuun viikonloppu, puistossa oli pipona porukkaa. Voi vain kuvitella, millainen härdelli siellä on kesäviikonloppuina. Jos siis suunnittelee reissua Disneylandiin, kannattanee tähdätä pahimman sesongin ulkopuolella ja mennä sinne arkena. Ero ihmismäärässä ja jonotuksessa laitteisiin oli sateisena maanantaina huomattava helteiseen sunnuntaihin verrattuna. Yhteen laitteeseen jonottaessa saattoi helposti vierähtää tunti sunnuntaina, kun taas maanantaiaamusta jonotusajat olivat vartin luokkaa.

Mielestäni yksi päivä per puisto (Disneyland Park ja Walt Disney Studios Park) riittää mainiosti Disneylandin kokemiseen. Studiopuolella ei ole välttämättä lapsille niin paljon nähtävää, kuin toisessa puistossa mutta kyllä sielläkin saa päivän helposti kulumaan. Oli jalkapohjat hieman hellinä kolmen päivän reissaamisen jälkeen, koska puistossa vietettiin n. 10 tuntia päivässä. Lapset olisivat jaksaneet kauemminkin mutta aikuiset olivat niin loppu, että oli pakko lähteä hotellin kerrossänkyihin lepuuttamaan vanhoja jalkaparkoja... Kiva reissu kaiken kaikkiaan muttei sitä oikein voinut lomana ottaa jatkuvan liikkeessä olemisen takia. Seuraavalle lomalle sitten ihan vain aikuisten kesken!

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!