Niiskuneiti

Olen tässä viikon verran ihaillut äidiltäni ystävänpäivälahjaksi saamaa pientä Niiskuneiti-tarjoiluvatia. Eikö olekin suloinen? Se on halkaisijaltaan 17 cm, joten paljon tarjottavaa siihen ei mahdu. Eipä siihen raaski paljoa asetellakaan, koska muuten Niiskuneiti jää piiloon. Nuo muutamat Suffelipuffit ovat juuri passeli määrä tarjottavaa, jotta vati on parhaimmillaan!

Tutkiskelin ylitse pursuavaa mukikaappiani ja löysin useiden Marimekko-kuosisten mukien joukosta myös kolme Muumi-mukia. Nekin on kaikki saatu lahjaksi. Muumi-mukikeräilijä en ole koskaan ollut ja tuskin minusta sellaista tuleekaan, vaikka pidän Muumi-astioista kovasti. Porukka maksaa käsittämättömiä summia Muumi-mukeista! Paljonko sinä olisit valmis maksamaan haluamastasi mukista?

Tänään huomasin Facebookin osto- ja myyntipalstalla ilmoituksen, jossa haluttiin ostaa tietynlaisia Muumi-astioita. Sattumoisin juuri tuo kuvassa oleva keltainen Niiskuneiti-mukini oli tämän keräilijän ostoslistalla. En kuitenkaan tehnyt tarjousta ostajalle, sillä tuo keltainen söpö muki on saatu aikoinaan lahjaksi ystävältä ja se oli ensimmäinen Muumi-astiani. Tuohon mukiin kuuluu lautanenkin, ihan täydellinen setti siis, eihän sellaista myydä voi! Mukavaa tiistai-iltaa kaikille!

Possullista risottoa

Sunnuntai-illalla alkoi tehdä mieli risottoa. Kauppaan en viitsinyt lähteä, joten päätin raapia kasaan risoton niistä raaka-aineista, joita kaapista löytyi. Tuloksena oli possurisotto kirsikkatomaateilla ja mung-pavun iduilla!

Possurisotto

n. 250 g marinoimatonta porsaan fileetä

1 sipuli

kymmenkunta kirsikkatomaattia

n. 100 g mung-pavun ituja

6 dl vettä

1 Knorr Fond du Chef -kasvisfondi

1,5 dl valkoviiniä

3 rkl öljyä

2 dl risottoriisiä

1 tl oreganoa

1/2 tl timjamia

1/2 suolaa

mustapippuria

(parmesaania)

Viipaloi possunfilee n. sentin paksuisiksi viipaleiksi ja nuiji ne nyrkillä ohuemmiksi siivuiksi. Hienonna sipuli ja halkaise kirsikkatomaatit. Kiehauta vesi kattilassa ja liuota joukkoon fondi. Kuumenna öljy paistokasarissa ja kuullota siinä sipulit ja riisi.

Kaada kasariin kuumaa kasvislientä ja valkoviiniä vähitellen. Keitä sekoitellen niin, että neste imeytyy riisiin. Lisää lientä vasta, kun neste on kokonaan imeytynyt riisiin. Tässä kuluu aikaa n. 15 - 20 minuuttia.

Kuumenna paistinpannussa öljy ja paista possunsuikaleet siinä nopeasti, etteivät ne ehdi kuivua. Mausta ne suolalla, pippurilla, timjamilla ja oreganolla. Siirrä suikaleet lautaselle folion alle odottamaan.

Kuumenna vielä tilkka öljyä samassa paistinpannussa ja lisää pannulle kirsikkatomaatit ja idut. Mausta samalla lailla kuin lihat. Kaada tomaatti-ituseos keoksi risoton keskelle ja nostele suikaleet reunoille. Tarjoa risotto halutessasi parmesaanin kanssa.

Innostuin tuon riisin kanssa, koska sitä tuli melkoisesti liikaa verrattuna possun määrään. Eli riisimäärä kannattaa puolittaa, jos haluaa "viisaan" määrän risottoa possun ja vihannesten kanssa. Mutta eipä tuo extrariisi haittaa, koska se on niin makoisaa...

Mukavaa maanantaita kaikille!

Kolmen Tähden Illalliset

Oijoi, se olisi taas yksi viikonloppu takanapäin. Tänä viikonloppuna olen saanut nauttia hyvää ruokaa parhaassa seurassa. Ensinnäkin perjantaina Belgessä skumputtelemassa ja skumpan kaverina oli annos savustettua merilohta, katkarapuvarras, ihanaa möykkyistä perunamuusia ja paistettuja kasviksia. Aivan loistava annos, tekee mieli saada lisää sitä ihanaa möykkymuusia...

Lauantaina vietimme Kolmen Tähden Illallista kahden hyvän ystävän kanssa. Näistä illallisista on tulossa pikkuhiljaa perinne, eiliset illalliset olivat jo viidennet ja loppua ei toivottavasti näy! Illan menu sisälsi pääasiassa Neljän tähden illallinen -ohjelmasta napattuja ideoita. Alkuruoaksi nautimme Pia Pakarisen reseptistä muunneltua katkarapuleipää, joka oli todella maukasta, eikä leipä ollut yhtään liian rapsakkaa, toisin kuin illan emäntä pelkäsi. Pääruokana oli Sipe Santapukin resepti eli lohta maapähkinäkastikkeessa, joka oli erittäin herkullista sekin. Menun päätti suklaamoussella täytetty ja konvehdeilla sekä vadelmilla koristeltu pavlova, joka oli todella makeaa mutta suussa sulavaa.

Tässä simppelin mutta sitäkin maukkaamman katkarapuleivän ohje. Täytyy tehdä tätä samaa pian itse!

Katkarapuleipä

1 prk Creme Fraichea

2 valkosipulinkynttä

1 pieni punasipuli

1 keitetty kananmuna

sitruunapippuria

sokeria

suolaa

tilliä

katkarapuja

vaaleaa leipää

Purista valkosipulinkynnet ja silppua tilli sekä punasipuli. Laita ainekset kattilaan ja kiehauta pienellä lämmöllä viiden minuutin ajan. Lisää sitruunapippuria, sokeria ja suolaa oman maun mukaan. Lisää katkaravut kastikkeeseen ja sekoita ne keskenään. Anna kastikkeen jäähtyä. Paahda leivät kevyesti ja lisää katkarapukastike päälle. Koristele leipäset kananmunan lohkoilla sekä persiljalla. Ja ei muuta kuin syömään!

Social foodia

Hauskaa torstai-iltaa! Tänään olikin hieman erilainen työpäivä noin lounaan kannalta. Aika usein olen eväslinjalla mutta tänäänpä repäisin itseni irti arjesta ja lähdin Käpylään lounastamaan entisten duunikavereiden kanssa sekä samalla moikkaamaan mister Master Chefiä, Tuomosen Mikaa, hänen uudehkoon Social Food -lounasravintolaansa. Hyvin on lähtenyt pojilla bisnes pyörimään, sillä jonoa lounaalle riitti koko ruokailumme ajan. Eikä ihme, kun on niin loistava henkilökunta ja maukas ruoka. Salaattipöytään kuului mm. ohra- ja linssisalaatteja sekä paikan päällä leivottua patonkia, jota saa myös ostaa mukaan.

Vaikka Tuomonen on tunnettu makkaramestarina, valitsin silti lounaaksi lohta ja paistettuja perunoita. Täytyy mennä testaamaan kehuttu thaimakkara joskus myöhemmin. Täydellisesti kypsytetty lohi ja ihanat, kiinteät perunat sekä kyljessä vielä tahinijogurttia, mmm.... Sisustus on ravintolassa vielä aika alkeellinen mutta eiköhän se saada ajan kanssa kuntoon. Käykää itse tutustumassa!

Social Foodin kaverit tekevät myös catering-keikkoja. Viime joulukuussa järjestimme kaverini kanssa yhteiset 60-vuotiskekkerit ja Social Food oli selvä valinta cateraamaan pippalot. Annoimme (melkein) täysin vapaat kädet menun laadintaan, ainoa toive oli se, että yksi finger foodeista olisi kasvisversio. Yllätys-catering sisälsi neljä maistuvaa pikkusuolaista: yrttimakkaroita, kylmäsavulohta näkkileivällä, fetaleipäset munakoisotahnalla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla sekä ankkaa ja palsternakkapyrettä. Kaikki lajit menivät kuin kuumille kiville! Muutama yrttimakkara jäi seuraavalle päivälle ja sehän sopi oikein hyvin, koska yllättäen bileiden jälkeisenä päivänä oli hienoinen suolaisen nälkä... Loistokekkerit ja loistotarjoilut!

Kiinalaista illaksi

Tiistai-iltana iski yhtäkkinen tarve kokata jotain hyvää. Yleensä inspiraatio iskee vaikkapa Master Chefiä katsellessa ja tämä ilta ei ollut poikkeus. Kävin jääkaapin sisältöä läpi ja päädyin kiinalaiseen kanareseptiin. Wokkasin ruoan valmiiksi ja kävin välillä saunomassa. Saunasta tullessa koko kämppä tuoksui herkullisille mausteille ja valkosipulille, omnomnom...

Kanaa cashew-pähkinöillä

1-2 kuivattua chiliä

3 rkl kalakastiketta

3 rkl kanalientä

1/2 tl sokeria

4 rkl oliiviöljyä

80 g cashew-pähkinöitä

4 valkosipulinkynttä

500 g kanan rintafileetä

1/2 punainen paprika

1/2 porkkana

1 sipuli

(kevätsipulia)

Leikkaa chilit pieniksi paloiksi ja poista siemenet. Hienonna valkosipulit, leikkaa paprika ja porkkana ohuiksi suikaleiksi ja lohko sipuli isohkoiksi paloiksi. Sekoita pienessä kulhossa keskenään kalakastike, kanaliemi (käytin tässä puolikkaan Fond du Chef -kanafondin) ja sokeri.

Kuumenna öljy keskilämmöllä wokissa ja pikapaista pähkinöitä 2-3 minuuttia tai kunnes ne ovat vaaleanruskeita. Poista ne pannulta ja kuivaa talouspaperin päällä. Pikapaista chilit keskilämmöllä yhden minuutin ajan. Niiden tulee tummentua mutta ei palaa. Poista ne pannulta kuivumaan.

Kuumenna sama öljy uudelleen ja pikapaista keskilämmöllä puolet valkosipuleista vaaleanruskeiksi. Lisää puolet kanoista ja paista niitä korkealla lämmöllä 4-5 minuuttia tai kunnes kana on kypsää. Poista ne pannulta ja toista sama jäljellä olevien valkosipulien ja kanan kanssa. Laita kanat takaisin wokkiin.

Lisää paprikat, porkkanat, sipulit sekä kastikesekoitus ja paista 1-2 minuuttia. Testaa maku ja mausta lisää tarvittaessa. Lisää joukkoon pähkinät ja chilit ja sekoita hyvin. Kevätsipuli sopisi tähän hyvin vähän vihreää väriä antamaan mutta tällä kertaa sitä ei kaapista löytynyt.

Tarjoile riisin kanssa tai vaikkapa vain itsekseen, toimii hienosti sellaisenaankin. "Törkeen maukasta!", totesi aina valmis -koemaistajani. Taidanpa ottaa kanaa mukaan töihin huomiseksi lounaaksikin, okei, kasvikset ovat ehkä silloin jo pehmenneet liiaksi mutta kastike on varmasti ihanasti imeytynyt... Mmmmm, huomista odotellessa! Makoisaa illan jatkoa kaikille!

Ei pöllömpää!

Tänään on pikkuisen kummipoikani puolivuotissyntymäpäivä, paljon onnea tulevaisuuden tennistähdelle! Huomenna pääsen katsomaan, kuinka paljon poju on taas kasvanut. Saattaapi olla, että tarjolla on kakkukaffeet, joten se siitä dieetin noudattamisesta taas. Täytyyhän kummipojan kunniaksi vähän kakkua maistaa, voi kun se olisi jotain suklaista...

Noniin, asiaan! Ostin jo viime vuoden puolella Sellon Bobosta tämän suloisen tuttinauhan, koska ihastuin siinä olevaan pöllöön. Aion antaa sen pojulle lahjaksi, toivottavasti siitä tykätään! Bobossa on paljon ihania pöllöllisiä asioita, jotka voisin kaikki ottaa itselleni. Olen kuitenkin onnistunut hillitsemään itseni shoppailun suhteen ja tyytynyt vain hipelöimään kaikkia ihania tuotteita pehmoleluista termospulloihin.

Kotiimme on kerääntynyt muutamia pöllöjä parin viimeisen vuoden aikana. Kun pöllöinnostukseni oli pahimmillaan, huomasin ärsyttävässä Taffelin "perjantaina hölläillään" -mainoksessa taustalla näkyvän tummansinisen pöllötapetin ja olin jo valmis tilaamaan sen makuuhuoneen päätyseinän tapetiksi. Huuma kuitenkin hälveni, kun tulin siihen tulokseen, että se on ehkä kuitenkin liian lapsellinen aikuisten makkariin. Vai onko....?

Sisilialainen sunnuntai

Buona sera! Pyhitin tämän sunnuntain italialaiselle ruoalle, tarkemmin sanoen milanolaiselle ja sisilialaiselle herkulle. Viime syksynä kävin ensimmäisen kerran työväenopiston järjestämällä kokkikurssilla ja sen jälkeen olen jäänyt näihin kursseihin koukkuun. Tähän mennessä kurssikalenteriin on kuulunut thaimaalaista, espanjalaista, sushia ja italialaista. Keväämmällä tiedossa on ainakin New Yorkin herkkuja ja pinchoja, nam! Italialaisen ruoan kursseilta tarttui mukaan nämä kaksi melko tomaattistakin reseptiä, joita olen tuunaillut oman maun mukaan.

Caponata eli sisilialainen kasvishöystö

Pari rkl pinjansiemeniä

1 isohko munakoiso

2 valkosipulinkynttä

1 iso sipuli

oliiviöljyä

1 tlk säilöttyjä kokonaisia tomaatteja

2 rkl kapriksia

2 rkl balsamiviinietikkaa

tuoretta basilikaa, suolaa ja pippuria

Aloita paahtamalla pinjansiemenet kuivalla pannulla ja ota sivuun, kun ne ovat valmiit. Kuutioi munakoiso, pilko sipuli ja valkosipuli. Paista kasviksia pannulla oliiviöljyssä n. 15 minuuttia. Pilko saksilla tomaatit tölkissään ja kaada nesteineen pannulle. Lisää kaprikset ja punaviinietikka ja anna hautua kymmenisen minuuttia. Mausta ja revi päälle basilikaa sekä ripottele päälle paahdetut pinjansiemenet. Kurssilla höystö tarjoiltiin huoneenlämpöisenä mutta oli se suoraan pannustakin oikein makoisaa.

Jos jollakulla on hyviä reseptejä kasvislisukkeista, niin pistähän ihmeessä jakoon. Yritän niitä kovasti metsästää reseptivihkon täytteeksi.

Osso bucco alla Milanese

n. 600 g naudan potkakiekkoja

pari rkl vehnäjauhoja

suolaa ja pippuria

pari rkl voita

1 dl valkoviiniä

1 dl tomaattimurskaa

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

2 laakerinlehteä

pieni nippu timjamia

rosmariinia

2 rkl lihafondia

kiehuvaa vettä

Leikkaa potkaa ympäröivä kalvo poikki useasta kohdasta. Suolaa ja pippuroi lihat sekä jauhota ne kevyesti. Ruskista lihat padassa voissa ja siirrä sivuun. Kuullota sen jälkeen pilkotut kasvikset padassa, lisää viini ja potkat ja anna kiehahtaa. Lisää tomaattisose sekä kiehuvaa vettä siten, että potkat peittyvät noin puoliväliin saakka. Lisää joukkoon myös lihafondi (esim. häränlihafondi), timjami, rosmariini (itse käytin kuivattua rosmariinia tuoreen puutteessa) sekä laakerinlehdet. Kypsennä uunissa kannen alla 200:ssa asteessa n. 1,5 tuntia. Nauti vaikkapa pastan ja caponatan kanssa ja koristele timjamilla.

Minulla oli dilemma kypsennysastian valinnassa, sillä en tietääkseni omista pataa, joka sopii sekä liedelle että uuniin. Päätin hoitaa lihojen ruskistamisen ja sipulien kuullottamisen kattilassa, jossa myös viini kävi kiehahtamassa. Tämän jälkeen siirsin ne Kermansaven ruskeaan savipataan (tietääkö joku, saako tätä käyttää liedellä?), jossa koko komeus lähti uuniin muhimaan. Haaveilen Sarpaneva-padasta, joten jos joku välttämättä haluaa eroon omastaan, niin täällä olisi yksi vapaaehtoinen tuleva omistaja!

Oikein ihanaa hiihtolomaviikkoa!

Ihanaa Ystävänpäivää!

Se olisi sitten Ystävänpäivä ja ajattelin omistaa päivän kirjoituksen omille karvanaamoilleni, jotka takaavat sen, että kotona ei ole koskaan yksinäistä tai tylsää. Nämä sisaruspuolet elelevät "sopuisasti" viha-rakkaussuhteessa, jossa isoveli vie ja pikkusisko vikisee. Kyllä pienempi yrittää laittaa kampoihin mutta ei ole helppoa, kun toinen on pari kiloa jäntevämpi. Pikkukissalla eli Minillä on se etu puolellaan, että se pääsee isoa Simbaa karkuun pienimpiinkin koloihin, jonne Simballa ei ole mitään asiaa.

Ei se elämä kuitenkaan pelkkää matsia koko ajan ole. Tappelujen ja ajojahtien lomassa nuuskitaan, pusutellaan ja nukutaan vierekkäin. Ne ovat parhaita kamuja ja toisilleen todella tärkeitä. Karvakamut arvostavat ystäviä, ihan niinkuin me vähemmän karvaisemmatkin arvostamme!

Happy Valentine's Day! 

Tomaatti-paprikakeittoa...

First things first. Eilinen elokuva. Vaikuttava, raskas, yllättävä. En siis ole nähnyt aikaisempia leffa- tai teatteriversioita kyseisestä musikaalista, joten tarina ei ollut kovin tuttu. Upeita näyttelijäsuorituksia seuratessa vajaa kolmetuntinen meni siivillä. Aikaisemmin Anne Hathaway ei ole suuria tunteita herättänyt mutta nyt pelkkä Annen näkeminen kankaalla toi tipan linssiin, veti roolinsa täydellä tunteella. Sivuosa-Oscaria odotellessa... Leffan jälkeen oli tosiaan cocktail-tilaisuus ja pöytiin oli katettu tyylikkäästi ranskalaisia viinejä, kolmea eri juustolaatua, viikunahilloketta, patonkia ja crostineita. Elämä ilman juustoa (tai viiniä...) ei vain olisi elämää!

Nyt kun päästiin ruokapuheisiin, niin näpytelläänpä tähän viimeisimmästä Maku-lehdestä bongattu resepti tomaatti-paprikakeitolle, tosin hieman mukautettuna omaan makuun sopivaksi. Aloitetaan tämä ruokabloggailu tällä lailla simppelisti lumiseen talvipäivään sopivalla keitolla.

Tomaatti-paprikakeitto

1 tölkki paseerattua tomaattia (500 g)

3 dl vettä

1 paprika

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

2 rkl kasvisfondia tai puolikas kasvisliemikuutio

2 rkl oliiviöljyä

5 rkl tuoretta basilikaa

1/4 tl mustapippuria

1/2 tl suolaa

muutama ripaus cayennepippuria

Kuutioi paprika ja sipulit pieniksi. Käytin tässä keltaista paprikaa, jotta keitto saisi vähän väriä. Kuullota paprikaa ja sipuleita muutama minuutti oliiviöljyssä kattilassa. Lisää paseerattu tomaatti, vesi sekä kasvisfondi tai liemikuutio. Itsellä ei sattunut fondia kotoa löytymään, joten murustin joukkoon puolet kasvisliemikuutiosta paremman ratkaisun puutteessa. Anna keiton hautua n. 10 minuuttia.

Mausta tuoreella basilikalla ja mustapippurilla, älä enää keitä. Tässä vaiheessa testasin makua ja totesin sen olevan liian mieto omaan makuun, joten lisäsin keittoon hiukkasen suolaa sekä cayennepippuria potkua antamaan ja johan alkoi toimimaan! Koristele basilikan lehdillä ja tarjolle vaan. Kotona sain palautetta avomieheltä, että oli parasta maistamaansa tomaattikeittoa. Pakkohan siihen on uskoa!

Seuraavana päivänä keittoa oli vielä jäljellä ja jääkaapissa lojui neljä yksinäistä, keitettyä siikliperunaa. Siikli on mielestäni perunalajikkeista paras, koska se on niin mukavan kiinteä. Kuoraisin perunat ja pilkoin ne kuutioiksi ja lisäsin keittoon, jotta siitä tulisi ruokaisampaa. Toimihan tuo oikein hyvin tomaatti-paprika-perunakeittonakin!

Laskiainen!

No niin. Laskiaistiistai on hyvä päivä aloittaa blogi.

Kollegoiden työpisteiltä kuuluu "mmmmmmmm",

kun laskiaispullat mansikkahillolla menevät parempiin suihin. Itse olen olevinaan tiukkana ja kieltäydyn pullasta, koska on (taas) jonkinmoinen dieetti päällä. Valintoja, valintoja: pullaa päivällä vaiko viiniä ja juustoja illalla? Viini ja juustot huutelevat kovempaa.

Sain työpaikan kautta kutsun Les Misérables -elokuvan kutsuvierasnäytökseen, jonka menen katsastamaan iltasella kaverini kanssa. Leffan jälkeen sitten cocktailtilaisuuteen lipittämään viintä ja bongaamaan julkimoita. Ei ollenkaan pöllömpi laskiaistiistai vaikka pullat jäikin syömättä ja pulkkamäet kokematta.

Käydäänpä fiilistelemässä illan elokuvaa Les Misérables!