Kissa ja kori

Keksiviikko, kohta on jo viikonloppu, jipiiii! Tänään on ollut hieman levoton päivä, eikä ole oikein mitään järkevää sanottavaa, joten tämän päivän postaus pyhitetään aina-uteliaalle Minille. Oltiin joku aika sitten avomieheni vanhempien "mökillä", joka on alunperin ollut asuintalo. Kun mökki ostettiin, sinne oli jäänyt paljon vanhoja huonekaluja ja kaikenlaista sälää. Mökin vintiltä löytyi mm. kolme erikokoista kuvassa näkyvää koria, joista yhden sain ottaa omaksi kotiimme.

Mökissä oli asunut myös todella paljon kissoja ja korin kotiimme saapuessa olivat omat kissamme ihmeissään. Isompi pyöri korin ympärillä kymmenisen minuuttia eikä voinut irroittaa nenäänsä siitä. Roudasin korin takapihalle aikomuksenani maalata se valkoiseksi mutta pikku-Mini teki taas homman hieman hankalammaksi. Pitihän se kori käydä kunnolla läpi. Korin tuunauspostaus tulee myöhemmin, siitä tulikin oikein siisti säilytysastia takkapuille!

Aurinkoista viikkoa!

Savustushommissa

Saimme joululahjaksi Muurikan sähkösavustimen, joka pääsi viikonloppuna vihdoin ensi kerran hommiin. Kummallakaan ei ollut aikaisempaa kokemusta savustimen käytöstä, joten käyttöohjeet luettiin läpi huolellisesti. Ei kuitenkaan tarpeeksi huolellisesti, kun kaikki ei mennyt ihan putkeen...

Kysymyksiä savustusneitsyelle heräsi jokunenkin. Kuinka paljon suolaa pitää savustettavan kalan pintaan hieroa? Lonkalta heitin sitten aika reilun oloisen kerroksen karkeaa merisuolaa lohen pintaan, eihän se saa suolattomaksi jäädä! Kala sai suolautua rauhassa noin puolisen tuntia, jonka jälkeen pyyhin suurimman kerroksen suolaa pois talouspaperilla. Toinen kyssäri, millä suola olisi oikeasti kannattanut kaapia pois kalan pinnasta, jotta sitä ei olisi jäänyt pintaan juuri yhtään? Suolaa meinaan jäi kalan pintaan, niin että hampaissa rouskui. Nam.

Savustin sai paikan parvekkeen pöydältä. Iskimme töpselin pistorasiaan jo ennenkuin olimme sulkeneet savustimen kannen. Rookie mistake. Katselimme olkkarissa telkkarista uutta lempisarjaamme Breaking Badia ja toisella silmällä tarkkailimme savustuspönttöä. Kuului iso "puf" ja savustin puski tummaa savua koloistaan. Tyytyväisenä myhäilimme siinä hetken, että hyvinhän tuo toimii, kunnes huomasimme kellertävän helotuksen heijastuvan savustimen raoista. Kansi auki vaan ja liekithän sieltä puskivat. Leppäpurut olivat tulessa. "Puhalla sinne!", minua neuvottiin. Second rookie mistake. Liekithän tykkäävät puhaltamisesta. Noo, patalappu käteen ja palava purupelti alas parvekkeelta nurtsille vaan.

Sitten siinä mietittiin, että mikä meni vikaan. Oliko puruja liikaa tai liian vähän? Ohjeessa sanottiin "laita ohut kerros puruja pellille". Mikä on ohut kerros? Oliko rasvapellille asettamamme folio jotenkin virheellinen? Googlasin hakusanoilla "savustus + liekit" mutta missään kirjoituksessa ei mainittu moisesta hasardista mitään. Jatkoimme savustusta rohkeasti uudelleen ja laitoimme vähemmän puruja, jotka ruiskimme kosteiksi sumutepullolla. Ei tullut enää liekkejä ja kalastakin tuli ihan kelvollisen näköinen.

Homman ryssi tosiaan se, että savustimen johtoa ei olisi saanut lyödä seinään ennen kuin kansi on kunnolla kiinni. Pönttö on täynnä happea ja siitähän tuli tykkää. Olisihan se pitänyt tajuta heti alkuunsa mutta siinä kiiretäpinöissä ei ehtinyt ajattelemaan loogisesti. Kalasta tuli kuitenkin ihan kelvollista, hieman suolaista vaan mutta tästä on hyvä jatkaa savustusharrastusta. Vinkkejä saa antaa, sillä selvästikin kaikenlainen apu on tarpeen...

Hyvää viikon alkua kaikille, olkaa varovaisia!

Parvekkeelle piristystä

Perrrrjantai, upeaaaaaa! Viikonlopuksi ei suuria suunnitelmia, joten voi keskittyä ihan mihin itse haluaa. Voi, kun nämä sadepäivät nyt loppuisivat ja viikkiksenä paistaisi aurinko niin voisi tehdä pihahommia. Kävin juuri Kluuvin Eat & Joy Maatilatorilta ostamassa kolme kesäkurpitsan alkua, jotka pitäisi saada maahan piakkoin. Onhan tässä koko viikonloppu aikaa!

Käväisin Ikeassa eräänä päivänä missiona löytää jotain pirteää takapartsille. Paritalon puolikkaassamme on partseja ja terasseja ehkä vähän liiankin kanssa. Talon etupuolella on pienempi parveke, jolle en ole keksinyt juuri minkäänlaista käyttöä. Säilytämme siellä pääasiassa tyhjiä pulloja, tosi järkevää tilankäyttöä. Olen aina toivonut, että parvekkeen saisi ummistettua ja sen jättämä tila tulisi keittiön käyttöön. Keittiö kun taas on mielestäni liian pieni.

Olohuoneen yhteydessä oleva partsi on todella tilava ja pidän siitä paljon. Ainoa miinus on se, että aurinko ei oikein pääse paistamaan sinne saakka. Tosin en ole koskaan oikein auringossa viihtynytkään, joten ei pidä valittaa. Tälle partsille mahtuu hyvin iso ruokapöytä ja grilli, mikä onkin kesäisin miltei päivittäisessä käytössä. Alakerrasta löytyy sitten vielä erikoisuutena takkaterassi sekä talon sivulta ns. aurinkoterassi. Kesää odotellessa.

No niin, siis Ikea-reissusta. Mukaan lähti mm. Råskog-tarjoiluvaunu ja se olikin ainoa, mikä oli jo valmiina ostoslistalla. Mielessä ei kylläkään ollut mitään paikkaa tuolle tarjoiluvaunulle mutta se oli vain pakko saada. Luulenpa, että siitä tulee olkkariin lehtiteline. Sen lisäksi löysin partsin lattialle mustavalkoraidallisen muovimaisen maton, joka ryhdittää parveketta mukavasti. Turkoosi näytti olevan päivän sana, joten keltaiseen kassiin lennähti myös turkoosinvärinen Solvinden-aurinkokennolamppu, jonka toimimisesta en ole oikein varma. Ostin viime vuonnakin jotkut Solvinden-valot, jotka palautin, kun olin melko varma, että ne eivät toimineet. Olin luultavasti vain liian malttamaton, enkä jaksanut odottaa niiden latautumista tarpeeksi kauaa. Nyt yritän olla kärsivällinen tämän lampun kanssa.

Kukat nappasin mukaan Prismasta. Joku amppeli piti saada heti sillä sekunnilla ja tuo pinkki näytti terveimmältä yksilöltä, joten se lähti mukaan, samoin kuin auringonkukka. Etupartsi kaipaa vielä kukkasia sinne tyhjien pullojen seuraksi. Taitaa olla tulevan viikonlopun hommia sekin. Eipä muuta kuin toivottavasti aurinkoista viikonloppua kaikille!

Ja ettei vaan pääsisi unohtumaan, osallistukaapa hiustuotearvontaani täällä!

Elämäni ensimmäinen LivBox

Viime viikolla kolahti postilaatikkoon lappunen postisedältä, että postikonttorissa odottelee hakijaansa LivBox. Bongasin tämän salaperäisen pakettipalvelun jonkun toisen bloggarin sivuilta ja kiinnostuin hommasta samantien ja menin tekemään itselleni määräaikaisen tilauksen. Idea on siis se, että joka kuukausi saat suloisen boksin, joka sisältää ammattilaisten valitsemia kosmetiikkatuotteita. Tuotteet ovat siis joka kerta yllätys eli joka kuukausi on, kuin olisi joulu!

LivBoxia tilattaessa täytettiin eräänlainen kauneuskysely, jonka mukaan sinulle pyritään valitsemaan itsellesi mieleisimmät tuotteet. Boksin hinta on tällä hetkellä 15,90 kuussa, ei paha.

Avasin ensimmäistä boksiani jännittyneenä. Boksi oli tyylikäs ja siinä oli kauniita yksityiskohtia, kuten silkkipaperia ja tarroja. Täytyy kuitenkin sanoa, että odotukset olivat korkeammalla sisällön suhteen toukokuun boksin kohdalla. Pakettini sisälsi Eyluren irtoripsitupsut, Dr. Hauschkan huulipunan, Móa The Green Balmin, Ciaté-kynsilakan, Lavera-käsivoiteen sekä Lash Cardin.

Ripsituotteita oli kaksi ja ne eivät olleet kovin mieluisia, sillä tapanani ei ole käyttää irtoripsiä. Lash Cardkin vähän epäilyttää, että onko sille käyttöä. Se on eräänlainen "kortti", joka estää ripsiväriä paakkuuntumasta ripsiväriä levittäessä. Kai se pitää testata. En ole myöskään suuri huulipunan käyttäjä, joten luulen, että luumunvärinen huulipuna pääsee irtoripsien kanssa kierrätykseen. Kultahileinen kynsilakka sopii varmasti joihinkin kekkereihin ja käsivoide sekä hoitava balsami ovat aina hyödyllisiä. Lopputulema tästä LivBoxista on hyvin pitkälti fifty-fifty. Puolet tuotteista oli jees ja puolet vähän niin ja näin.

Aion jatkaa LivBoxin tilaajana, sillä en uskonutkaan, että jokainen tuote olisi itselle täydellinen. Niitä voi hyvin antaa vaikkapa lahjoina sellaisille kamuille ja perheenjäsenille, joille ne paremmin sopivat. Oletko sinä LivBoxin tilaaja? Jos olet, mitä tuotteita sinä sait toukokuun boksissasi ja mitä pidit niistä? Voidaan vaikka tehdä vaihtarit, jos sinua kiinnostaa esim. irtoripset tai huulipuna!

Asiasta toiseen, sain muuten vihdoin uuden lompakon! Olen uudesta vetoketjullisesta, hieman cittarilaatua arvokkaammasta lompsasta haaveillut ja nyt sen sain. Sokoksessa on asiakasomistajapäivät ja miltei kaikki 15 % alennuksessa. Ale on aina ale, joten kyllähän siellä piti käydä tsekkaamassa lompakkovalikoima ja päädyin Espritin perusturvalliseen, tyylikkääseen ratkaisuun. Tarjolla olisi ollut myös Marco Polon samantyylinen lompakko, joka oli tietysti myös puolet kalliimpi. Pihiys kuitenkin nosti taas päätään ja Esprit lähti mukaan. Eihän tämä ollenkaan huono vaihtoehto ole?

P.S. Menepäs nopeasti osallistumaan "Hiukset kuntoon kesäksi!" -arvontaani täällä. Arvonta on voimassa toukokuun loppuun saakka!