Syksyn omenat soseeksi!

Syksy on tullut ja omenapuut ovat hedelmää pullollaan. Sain pienen pussillisen omppuja työkamulta ja sitten iskikin suurempi omenakuume. Piti lähteä mummolaan omenapuita ravistelemaan. Talviomenoita olisi puissa roikkunut jo suuret määrät mutta jätin ne vielä kypsymään ja keskityin kaneleihin. Olin loppujen lopuksi aika maltillinen ja mukaan lähti keskikokoinen paperipussillinen omppuja. Jotkut niistä olivat lintujen nokkimia joistain kohdista ja puusta putoamisen jäljiltä kolhuilla, mutta eipä tuo haitannut menoa, sillä soseeksi koko setti päätyi.

Jos omput olisivat olleet hieman siistimpiä, olisin keitellyt ne kuorineen, jotta ne kuorissa elelevät elintärkeät flavonoidit olisivat päässeet mukaan. Eikös tummassa suklaassakin ole paljon terveellisiä flavonoideja? Korvaan ompun kuoret syömällä vaikka taloussuklaata, nam nam. Palataanpas asiaan. Eli kuorin omput ja leikkasin linnun nokkimat reiät ja muut omppuun kuulumattomat töhnät pois. Tämän jälkeen paloittelin ne suht pieniksi ja poistin siemenkodat.

Kattilan pohjalle puolisen desiä vettä, omput mukaan, kansi päälle ja uuniin. Uuni lämmitetään n. 150:een asteeseen ja annetaan omppujen muhia parisen tuntia. Suurin piirtein kahden tunnin jälkeen kattila kannattaa nostaa uunista pois hetkeksi ja sekoitella omenoita ympäriinsä. Lämpötila lasketaan reiluun sataan asteeseen ja laitetaan kattila takaisin lämpöön ja annetaan olla, kunnes omput ovat mukavan pehmoisia. Itse pidin niitä uunissa kokonaisuudessaan vajaat viisi tuntia.

Sitten sauvasekoitin käteen ja surraamaan koko potti tasaiseksi. Valmis tuote ei välttämättä herätä suurinta ruokahalua mutta kyllä se ihan omenalta maistuu. Sokeria en lisännyt ollenkaan, terveellisiä kun ollaan...

Sitten olikin kaikki hyvänkokoiset pakasterasiat jo käytössä kesäisen mansikkasoseprojektin jäljiltä, joten ei auttanut muu kuin pussittaa tuotokset pieniin minigrippeihin. Reilut 15 pussia pääsi pakastimeen odottamaan syksyn ja talven leipomuksia. Tänä jouluna ei kyllä joulutortuista tule löytymään luumuhilloa...

Maailman helpoin raparperipiirakka

Aurinkoista päivää! Sain tuossa taannoin ison kasan raparperia. Olen tosi huono tekemään raparperista mitään muuta kuin piirakkaa ja tälläkin kertaa sorruin vanhaan tuttuun kaavaan. Toisaalta, miksi poiketa hyväksi todetusta vaihtoehdosta. Tämä ohje on todella helppo ja nopea ja lopputulos on varmasti herkullinen!

Maailman helpoin raparperipiirakka

1 kananmuna

1 1/2 dl sokeria

2 1/2 vehnäjauhoja

1/2 dl mantelijauhetta

2 tl leivinjauhetta

4 dl raparperia pilkottuna

50 g voisulaa

lisäksi vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Kuori ja paloittele raparperit. Sekoita muna ja sokeri keskenään. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Taikina jää kuivaksi ja murumaiseksi. Ripota 2/3 taikinasta voideltuun, korppujauhotettuun piirakkavuokaan (halkaisija n. 20 cm). Levitä raparperit taikinan päälle ja sokeroi halutessasi. Ripota loput taikinat raparperien päälle. Sulata voi ja kaada sitä ristiin rastiin taikinan päälle.

Paista piirakkaa uunin alaosassa 200 asteessa n. 30 minuuttia. Laita kypsän piirakan päälle paiston jälkeen liina ja anna jäähtyä sen alla. Tarjoile lämpimänä vaniljakastikkeen tai jäden kanssa.

Fetatäytteiset broilerinleikkeet

Kesäistä sunnuntai-iltaa! Tähän viikonloppuun on kuulunut kaverin kolmekymppisiä, mökkeilyä ja aarteiden etsintää, grilliruokaa ja lätkäjännitystä. Muistattehan muuten osallistua "Hiukset kuntoon kesäksi!" -arvontaani täällä. Hiustuotteiden lisäksi arvontapakettiin kuuluu Suomen pelipaita, jonka voi vetää päälle vaikka ensi vuoden lätkän MM-kisoihin. Tänä vuonna jäätiin mitalitta mutta ensi vuonna sitten kultaa kaulaan!

 

Mitäköhän sitä tekisi ruoaksi ensi viikonloppuna, jos grilliruoka alkaa tulla jo tässä vaiheessa kesää ulos korvista? No, vaikkapa tätä takuuvarmaa ja suht simppeliä kanaruokaa. Lisukkeena voi käyttää melkein mitä vaan tulee mieleen, kuten vaikkapa ihanaa mascarponerisottoa, johon löytyy resepti täältä. Jätä risotosta vain reseptissä mainitut katkaravut pois ja se on siinä!

Feta-basilikatäytteiset broilerinleikkeet

4 marinoimatonta broilerin ohutleikettä

3/4 dl pinjansiemeniä

3/4 dl tuoretta basilikaa hienonnettuna

150 g pehmeää fetaa

suolaa ja mustapippuria

öljyä paistamiseen

Ota broilerinleikkeet huoneenlämpöön 30 minuuttia ennen paistamista ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Paahda pinjansiemeniin väriä kuivalla ja kuumalla paistinpannulla. Hienonna basilika veitsellä ja murenna feta. Sekoita pinjansiemenet, feta ja basilika tasaiseksi tahnaksi. Jaa tahna toiselle puolelle broilerinleikettä, niin että saat toisen puolen käännettyä tahnan päälle. Yhdistä leikkeen puolet cocktailtikulla.

Kuumenna öljy pannulla ja nosta leikkeet ruskistumaan molemmilta puolilta. Kypsennä leikkeet loppuun 225-asteisessa uunissa n. kymmenen minuutin ajan. Koristele hienonnetulla basilikalla ja tarjoile vaikkapa mascarponerisoton kera!

Hälsans Kökin Soija Nuggetit testissä

Iltoja! Kohta alkaisi olla Buzzadorin Hälsans Kök -kampanjan testaus ja buzzaaminen pulkassa. Kerta kiellon päälle vielä ja testiin Soija Nuggetit! Buzzador haastoi tekemään terveellisen kasvisruoan Hälsans Kökin tuotteista ja päädyin tällaiseen kiireisen kokkaajan kasvisruokaan. Nuudeleita, pakastevihanneksia sekä mausteeksi kalakastiketta ja/tai soijaa, voiko simppelimmäksi enää mennä. Tietysti terveellisempää tämä olisi tuoreilla vihanneksilla ja täysjyvänuudeleilla mutta turvauduin tällä kertaa kaapista jo valmiiksi löytyviin artikkeleihin. Vihanneksina käytin lotuswokvihanneksia sekä herneitä. Toimi oikein hyvin näinkin.

Nuudelikasviswokki Hälsans Kökin Soija Nuggeteilla

pari pakettia (täysjyvä)nuudeleita

n. 300 g (pakaste)vihanneksia

loraus kalakastiketta

pieni loraus soijaa

n. 6-8 Hälsans Kök Soija Nuggettia

öljyä paistamiseen

Laita nuudelit kiehumaan hyvin suolattuun veteen. Anna kiehua pari minuuttia, kunnes ne ovat valmiit. Älä keitä niitä liian löllöiksi. Kuumenna öljy kasarissa tai wokissa ja lisää vihannekset. Anna jäisten vihannesten kypsyä muutaman minuutin ajan ja mausta ne lorauksella kalakastiketta. Älä laita liikaa, sillä kastike on todella suolaista. Paista toisella öljytyllä pannulla Soija Nuggetit erikseen. Nuggetit vaativat n. viisi minuttia kypsymiseen. Ne voi toki kypsentää uunissakin.

Sekoita valmiit nuudelit vihannesten sekaan ja mausta vielä soijalla. Nostele nuudeli-vihannessekoitus astiaan ja lisää joukkoon Soija Nuggetit. Syömäääään!!

Olin maistanut Hälsans Kökin ovo-vegetaarisia Soija Nuggetteja aiemminkin, sillä eräs kaveri toi niitä muistaakseni juhannuksena evääksi perinteisen grillimakkaran sijaan. Ne olivat hyviä silloinkin ja olivat edelleenkin. Kuten aiemmissakin testaamissani Hälsans Kökin tuotteissa, näissäkin oli hyvin "lihaisa" koostumus ja pinnalla olevat seesaminsiemenet sopivat niihin erinomaisesti. Uskon, että varsinkin lapset tykkäisivät nuggeteista vaikkapa ranskalaisten perunoiden seuralaisina. Niiden maku on mieto ja miellyttävä. Seuraavan kerran, kun iskee suolaisen himo taidan tehdä näiden seuraksi jonkun makoisan dipin ja maistella menemään...

Olen ollut Buzzador viime syksystä lähtien ja jos et vielä tiedä, mistä buzzaamisesta on kyse, niin mene ihmeessä www.buzzador.com/fi -sivuille kurkkimaan ja liity joukkoon. Saat Buzzadorilta kutsuja erilaisiin kampanjoihin ja pääset testaamaan erilaisia tuotteita ja buzzaamaan niistä esimerkiksi kasvotusten ystävillesi tai kirjoittamaan niistä verkossa. Mukavaa perjantai-illan jatkoa!

Sämpylöitä viikonlopuksi

Perjantai on paras, eikö vain? On se. Viikonloppuna tiedossa olisi nautiskelua illallisella ravintola Aitossa, HCR-kannustusjoukoissa hengailua sekä ihan vain auringossa paistattelua. Mitä viikonloppusuunnitelmia teillä on?

Asiasta ruokaan. Tiedättekö, kun välillä iskee suuri tarve leipoa sämpylöitä? Parisen päivää tämä tarve iski ja tuli leivottua parisenkymmentä pulleaa sämppäriä. Kuinka hyviä on tuoreet sämpylät kylmän maidon kanssa? No, ihan hirveeeeen hyviä!

Aurinkokuivatuilla tomaateilla maustetut sämpylät

5 dl maitoa

1 1/2 tl suolaa

2 rkl sokeria

4 pussia (á 11 gr) kuivahiivaa

3 dl kaurahiutaleita

7 dl sämpyläjauhoja

1/2 dl sulatettua voita

1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä

seesaminsiemeniä koristeluun

Sekoita suola, sokeri ja hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää joukkoon kaurahiutaleet ja sämpyläjauhot vähitellen. Alusta taikinaan lopuksi sulatettu voi ja pieniksi silputut aurinkokuivatut tomaatit. Taikina saa jäädä pehmeäksi, jotta saat sämpylöihin kuohkeutta. Peitä taikina liinalla ja anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.

Jaa taikina n. pariinkymmeneen osaan ja pyörittele paloista sämpylöitä. Kohota hyvin liinan alla. Voitele sämpylät maidolla ja ripottele pinnalle halutessasi seesaminsiemeniä koristeeksi.

Nauti sämpylät sellaisenaan pelkän voin kanssa tai täytä ne haluamallasi tavalla. Kylmä maito näiden kanssa on must! Pakastin näistä osan tuoreeltaan ja taidan kaivaa ne sulamaan lauantaiaamupalalle. Alkaa viikonloppu sitten paljon herkullisemmin...

Buzzador-kamppiksen testissä Hälsans Kök -tuotteet

Liityin viime vuonna Buzzadorien iloiseen joukkoon. Ideana Buzzadorissa on se, että saat kutsuja erilaisiin kampanjoihin, joissa pääset testaamaan erilaisia tuotteita ja buzzaamaan niistä ystävillesi. Aikaisemmin olen ollut mukana Dove-vartalovoiteen buzzaamisessa ja tällä kertaa pääsin mukaan Hälsans Kök -blogikampanjaan, jee! Oletko sinä jo Buzzador?

Buzzador lähetti lahjakortin S-ryhmän myymälöihin, jolla sain käydä ostamassa Hälsans Kökin pakastetuotteita. Ohjenuorana oli, että hankkisin kasvispihvejä, kasvispyöryköitä, kasvismureketta ja/tai falafeliä. Jos kuitenkaan omasta kaupasta ei näitä löytyisi, sain ostaa myös muita Hälsans Kök -tuotteita. Lähikaupastani S-marketista ei näitä kaikkia tosiaan löytynyt, joten valitsin kasvispyörykät, soija-chorizoa sekä seesaminugetit. Lahjakortille jäi vielä rahaa, jolla käyn myöhemmin ostamassa vielä yhden tuotteen. Tuotteet maksoivat noin 4,5 euroa pakkaukselta.

(kuva lainattu www.halsanskok.fi)

Sitten kokkaamaan! Päätin ensimmäisenä testata vehnä- ja soijaproteiinista valmistettuja ovo-vegetaarisia kasvispyöryköitä. Aluksi ajattelin, että ne toimisivat oivana lisäkkeenä vaikkapa broilerileikkeille. Laitoin pyörykät uuniin 200 asteeseen n. kahdeksaksi minuutiksi. Maistoin testipyörykän ja totesin sen olevan erittäin "lihamainen". Se näytti ihan lihapullalta ja maistuikin siltä. Kokkaussuunnitelma meni samantien uusiksi: eivät nämä pyörykät olekaan lisukkeita, vaan niille tulee valmistaa lisuke. Päätin valmistaa pyöryköiden kyytipojaksi seuraavanlaisen hyvin helpon reseptin:

Makkara-ratatouille ja kasvispyörykät

pätkä kesäkurpitsaa

1/4 keltaista paprikaa

pieni punasipuli

kirsikkatomaatteja

puolikas juustomakkara

cayennepippuria

8 kpl Hälsans Kök -kasvispyöryköitä

Paloittele kasvikset ja makkara ja heitä ne paistumaan pannulle. Paista kasvispyörykät uunissa 200 asteessa 8-9 minuuttia. Kypsennä kasviksia pannulla sen aikaa, kun pyörykät paistuvat uunissa. Mausta kasvisseos cayennepippurilla ja lisää pyörykät seokseen. Luonnollisesti voit jättää makkaran pois reseptistä, mikäli haluat ruoasta kokonaan kasvisversion. Tästä annoksesta riitti yhdelle henkilölle.

Olin yllättynyt kasvispyöryköiden mausta ja laadusta. En ole aikaisemmin kovin usein ostanut pakaste-eineksiä, enkä varsinkaan soijatuotteita, mutta nämä toimivat yllättävän hyvin. Jopa mieheni, joka on yleensä hyvin skeptinen kaikenlaisista tofutuotteista (liha on lihaa!), tykkäsi pyöryköistä. Kyllä näitä söisi mielellään uudemmankin kerran. Seuraavan kerran taidan tehdä näiden kaveriksi vaikka oikein maukkaan perunamuusin!

Kesäkurpitsapihvit

Mukavaa maanantaita! Viikonloppu hurahti taas nopeasti ohi. Tuli hiukkasen paha mieli aamulla, kun herätyskello soi ihan liian aikaisin kesken unien. Kuitenkin taas hyppäsin samantien ylös, sillä en ole torkuttaja. Olenkohan koskaan painanut edes vahingossa torkkua? En usko, sillä en ikinä nousisi ylös sängystä, jos tekisin niin. Monelle torkuttaminen taas on ihan normaalia. Millainen torkuttaja sinä olet?

Tuli viikonloppuna syötyä vähän miten sattuu, avattiin mm. grillimakkarakausi auringonpaisteen kunniaksi! Nyt olisi taas hyvä vähän keventää ruokavaliota näin arkipäivisin, joten tässäpä melko terveellinen ohje (okei, on siinä vähän parmesaania ja valkoista jauhoa...) teille kokeiltavaksi!

Kesäkurpitsapihvit

1 kesäkurpitsa

1 tl suolaa

30g parmesaanijuustoraastetta

1 iso kananmuna tai kaksi pientä

4 rkl vehnäjauhoja

0,5 tl ruokasoodaa

1 pieni sipuli

pippuria

öljyä paistamiseen

Raasta kesäkurpitsa raastimen isommalla terällä. Laita raaste kulhoon, lisää suola ja sekoita. Anna raasteen seistä n. kymmenen minuuttia. Purista ylimääräinen vesi kesäkurpitsoista pois. Siirrä raaste takaisin kulhoon ja maista. Lisää suolaa tarvittaessa.

Hienonna sipuli ja vatkaa kananmunia kevyesti ja lisää raasteen sekaan ne sekä parmesaani, jauhot ja ruokasooda. Sekoita ja mausta oman maun mukaan mustapippurilla.

Lämmitä vaikkapa lettupannu hellalla ja kaada jokaiseen koloon hieman öljyä. Lisää raastetaikinaa koloihin ja anna kypsyä noin 2-3 minuuttia molemmilta puolilta tai kunnes pinta on ruskea. Pihvit sopivat mukavasti esimerkiksi kanan tai kalan lisukkeeksi. Syömään siis! 

Rapsakat rapukakkuset

Pitkästä aikaa bloggailemassa! Tai ainakin tuntuu siltä, että edellisestä postauksesta on jo kauan aikaa, koska tuli oltua viikonloppuna reissun päällä Ranskan maalla. Ranskasta tulee heti mieleen ihanan herkullinen ja terveellinen ruoka mutta nyt tilanne oli hieman erilainen, sillä reissu suuntautui vain ja ainoastaan Disneylandiin. Valkoista leipää, ranskiksia, hodareita ja hamppareita, siinä kolmen päivän menu pähkinänkuoressa. Välipalaksi mussutin cashew-pähkinöitä, että saisi niitä "hyviä rasvojakin" elimistöön kaiken sen muun rasvan vastapainoksi. Tuli omia keitoksia ikävä aina tietyin väliajoin ja tämän viikon ruokavalioon ei tule kuulumaan palaakaan patonkia tai croissanteja!

Tässä simppeli ohje vaikkapa väli- tai iltapalaksi. Tästä määrästä tuli n. 6 kakkusta, jotka eivät kauaa lautasella viihtyneet...

Rapsakat rapukakkuset

1 pieni kananmuna

200 g katkarapuja

0,5 dl korppujauhoja

neljäsosa limeä

0,5 rkl viinietikkaa

puolikas pieni sipuli

1 valkosipulinkysni

hieman chiliä

suolaa ja pippuria

rypsiöljyä paistamiseen

Hienonna sipuli ja valkosipuli aivan pieniksi. Hienonna katkaravut tehosekoittimessa tai vaihtoehtoisesti veitsellä. Sekoita hienonnetut katkaravut, sipulit, muna, etikka, limen mehu, chili ja korppujauhot. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Maista rapumassaa ja mausta lisää tarvittaessa. Anna massan maustua jääkaapissa puolisen tuntia. Muotoile massasta palleroita tai pihvejä ja paista niitä reilussa määrässä rypsiöljyä pannulla, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita. Valuta kypsät kakut talouspaperin päällä ja tarjoa vaikkapa salaatin valkosipulimajoneesin kera.

Red velvet cake, ahhhh!

Keväistä lauantaipäivää kaikille!

Tulipa sitten vuoden päivät täyteen nykyisessä työpaikassani viime viikolla ja ajattelin sen kunniaksi leipaista kakun työkamujen päivää piristämään. Kakkuvalinta ei ollut tällä erää vaikea, sillä olen haaveillut muutaman viikon takaisesta New Yorkin ruoka -kurssista saakka siellä tehdystä red velvet cakesta, nammmm.... Se onnistuikin oikein hyvin ja kakku katosi päivän aikana kymmeneen makeanhimoiseen vatsaan. Vaikka pari postausta sitten lupasin, että koristelisin seuraavaksi tekemäni kakun uusilla, hienoilla koristelutyökaluillani, en kuitenkaan sitä tehnyt. Paha, paha. Ei vaan millään riittänyt energia uuvuttavan pääsiäisen jälkeen minkään uuden opiskeluun. Puolustuksekseni voin sanoa, että ei kakku koristeluja tarvinnut, se oli oikein hyvää pelkistettynäkin. Jätetään ne viiniköynnökset ja sydämet toiseen kertaan.

Tein kakkupohjan jo sunnuntaina, vaikka kakku tuli tarjolle vasta tiistaina. Red velvet cake vain paranee vetäytyessään ja sen käsittely oli myös huomattavasti helpompaa, kun se oli ehtinyt vetäytyä jääkaapissa kunnolla. Tosin oma versioni red velvetistä oli enemmänkin brown velvetiä, sillä punaisen, nestemäisen elintarvikevärin määrä ei oikein riittänyt värjäämään kakkua kirkuvan punaiseksi. Kurssilla käytettiin apteekista ostettua pulverimaista väriä ja se värjäsi kakun kauniin viininpunaiseksi. Maku oli joka tapauksessa oikein mainio. Maanantaina olikin sitten täyttämisen ja kuorruttamisen aika ja tiistaina sitten nautittiin!

Red velvet cake

Pohja

4 dl vehnäjauhoja

2 tl kaakaojauhetta

1/2 tl suolaa

3 1/4 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 munaa

3-4 tl punaista elintarvikeväriä

1 dl kuohukermaa

1 dl maitoa

125 g voita

1 tl ruokasoodaa

1 tl valkoviinietikkaa

Täyte ja kuorrutus

250 g mascarpone-juustoa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1 dl kuohukermaa

2 dl tomusokeria

3 tl vaniljasokeria

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Vuoraa halkaisijaltaan n. 20-senttinen irtipohjavuoka leivinpaperilla ja voitele sen reunat. Siivilöi jauhot ja kaakaojauhe kulhoon, lisää suola. Sekoita maito ja väriaine keskenään. Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää munat yksitellen huolellisesti vaikkapa puuhaarukalla vatkaten. Lisää taikinaan puolet jauhoista ja puolet nesteestä. Sekoita taikina tasaiseksi. Lisää loput jauhot ja neste ja sekoita taas. Sekoita sooda valkoviinietikan joukkoon ja kaada kuohuva seos taikinaan ja sekoita nopeasti.

Kaada taikina vuokaan ja paista n. 40 - 50 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla. Jäähdytä kakku huoneenlämpöiseksi. Itse jäähdyttelin kakkua seuraavaan päivään, että se ehti kunnolla vetäytyä. Leikkaa pohja kahteen tai kolmeen osaan.

Valmista kuorrutus. Sekoita tuorejuusto ja mascarpone sähkövatkaimella. Siivilöi tomusokeri joukkoon ja sekoita. Lisää vaniljasokeri ja kerma. Vatkaa sähkövatkaimella, kunnes kuorrutus on sileää ja kuohkeaa. Kokoa kakku. Nosta pohjalevy tarjoiluvadille ja levitä n. 1,5 dl kuorrutusta päälle ja toista sama seuraavalle kerrokselle. Levitä jäljelle jäänyt kuorrutus kakun päälle ja mahdollisesti myös reunoille, mikäli kuorrutusta on tarpeeksi. Itse jätin reunat tällä kertaa kuorruttamatta.

Sitten vain kahvit keittymään ja syömään, nams!

Katkarapu-mascarponerisotto

Kivaa pääsiäisen jälkeistä aikaa kaikille! Miniloma meni nopeasti ja tuntui, että koko pääsiäinen meni vain syödessä. Olimme lillumassa Naantalin kylpylässä, josta olimme varanneet myös buffet-illallisen. Käytiin kylpylään saapuessa "kevyellä" lounaalla, jonka jälkeen masut oli täynnä pekonihampparia ja pasta carbonaraa. "Kyllä ne ehtii sulaa illallisen alta pois tossa altaassa kelluessa"...

Eivät ehtineet. Illalliselle mennessä maha oli vieläkin niin täynnä, että syöminen teki fyysisesti kipeää. Jäi harmittamaan varsinkin juustopöytä, johon olisin mielelläni tehnyt paremmin tuttavuutta. Harmittavan monta juustolaatua jäi lautaselle nököttämään. Ja punaviinikastikkeessa kylpevää vasikanfilettäkin olisin mieluusti enemmän maistellut mutta kun ei pysty, niin ei vaan pysty. Se on kyllä kumma, että mitä enemmän illalla syö, sitä kovempi nälkä aamulla on. Aamulla ei ollut tietoakaan illan ähkystä ja sitten taas tyytyväisenä valloittamaan aamiais-buffettia. Ja sitten kotiin pääsiäislounasta vääntämään jne...

Tässä resepti, joka ei kuulunut kylläkään pääsiäiseemme mutta se on niin mahdottoman hyvää, että se ansaitsee tulla postatuksi!

Katkarapu-mascarponerisotto

4 dl risottoriisiä
1 l kanalientä
2 salottisipulia
2 valkosipulin kynttä
200 g mascarpone-juustoa

pussi pieniä pakastekatkarapuja

pussi isoja pakastekatkarapuja
1 dl voita

1 dl valkoviiniä

tuoretta timjamia

parmesaanijuustoa

oliiviöljyä

puolikkaan sitruunan mehu

suolaa ja mustapippuria

Kuumenna öljy ja kuullota ensin hienonnettu sipuli ja valkosipuli. Lisää riisi ja kuullota, kunnes se on läpikuultavaa. Lisää joukkoon valkoviini ja hauduta se pois. Lisää kuumaa kanalientä vähän kerrallaan sekoittaen, kunnes riisi on kypsää. Tähän menee parikymmentä minuuttia.

Ota risotto pois liedeltä. Lisää joukkoon mascarpone-juusto, pienet sulatetut katkaravut, hienonnettu timjami, voi ja sitruunan mehu. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Lisää lopuksi joukkoon parmesaani ja asettele päälle isot katkaravut sekä lisää koristeeksi vielä hienonnettua timjamia. Tarjoile vaikkapa raikkaan salaatin sekä rapean patongin kera.

Pääsiäisen bataattikeitto

Aurinkoista alkuviikkoa! Vaikka on vasta maanantai, täytyy jo tässä vaiheessa iloita, kun on pääsiäisen ansiosta lyhyt viikko tiedossa! Ja ensi viikkokin on lyhyt! Ja oikeastaan sitä seuraavakin, koska silloin on tiedossa pidennetty viikonloppureissu Ranskaan ja perjantain työpäivä jää lyhyeksi, oujee!

Kävikö teillä eilen paljon virpojia? Meidän oven takana kävi ihan ennätysmäärä kaikennäköisiä pupuja, kissoja ja niitä perinteisiä noitiakin. Onneksi olin varautunut korillisella munia, suklaapatukoita ja konvehteja. Aika paljon oli liikkeellä sellaisia moderneja noitia one piece -haalareissa ja converseissa. Asuun oli tosin liitetty pupun -tai kissankorvat, jotka sitten viimeistelivät tämän urbaanin pääsiäislookin. Jäin kaipaamaan yhtä pientä virpojaa viime vuodelta, jota ei tänä vuonna näkynyt. Yhden noitajoukon mukana kulki palopostin kokoinen mini-Darth Vader, jonka miekasta kuului kummallisia ääniä. Mitään tämä kaveri ei puhunut, otti vain pääsiäismunan ja poistui miekka ja karkkikori kainalossa. Tänä vuonna pikku-Vader ei harmi kyllä tullut rimpauttamaan ovikelloa, ikävä jäi.

Pääsiäisestä puheen ollen, tässä makoisa ja kauniin värinen keitto pääsiäispöytään. Teimme tätä alkukeitoksi parisen viikkoa sitten ja kuvassa näkyvä kaunis kattaus on kaverin uuden karheasta kodista.

Bataatti-kookoskeitto

1 kg bataattia

2 dl sipulia

2 valkosipulinkynttä

2 kasvisliemikuutiota

1,5 l vettä

1/4 tl valkopippuria

1/2 tl timjamia

3 dl kookosmaitoa

2 dl valkoviiniä

tuoretta timjamia koristeluun

Kuutioi bataatit ja sipulit. Lisää ne sekä kasvisliemikuutiot ja vesi kattilaan. Keitä kasvikset kypsiksi.
Mausta valkopippurilla ja timjamilla. Soseuta keitto. Kaada joukkoon kookosmaito sekä valkoviini ja anna kiehahtaa uudelleen. Tarkista bataattikeiton maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Koristele bataattikeitto tuoreella timjamilla ja tarjoa keiton lisäkkeenä tuoretta leipää. Kookosmaidon voi korvata ruokakermalla, mikäli kookosmaidon maku ei miellytä. Jos keitto jää liian paksuksi, lisää nestettä makusi mukaan.

Sitä kuuluisaa avokadopastaa

Aurinkoista tiistaita! Joitain kuukausia sitten Hesarissa julkaistiin avokadopastan resepti ja siitä sitten nousi hirveä haloo ja syntyi uusi "trendiruoka". Facebook oli täynnä linkityksiä tähän reseptiin. Onhan tämäkin resepti ollut olemassa iät ja ajat mutta jostainhan näitä aina pulpahtelee ja sitten ne ovat niin in! Myönnetään, että itsekin printtasin ohjeen ja liimasin sen reseptivihkoon odottelemaan inspiraatiota. Inspiraatio antoi odottaa itseään kuukausia, kunnes parisen viikkoa sitten iski avokadokärpänen ja laitoin pastan porisemaan, jopa kahdesti yhden viikon aikana.

Tämä resepti oli todella simppeli ja lopputulos herkullinen. Ensimmäisellä kokeilukerralla noudatin Hesarin reseptiä orjallisesti mutta toisella kerralla jätin keitinveden lisäämisen kastikkeen joukkoon pois ja lisäsin joukkoon vain enemmän oliiviöljyä. Toisella kerralla pasta oli entistä parempaa.

Avokadopasta

1 valkosipulinkynsi

1/2 chiliä

1 lime

2 kypsää avokadoa

suolaa

mustapippuria

1/2 dl oliiviöljyä

kourallinen basilikaa

kourallinen lehtipersiljaa

1 dl raastettua pecorinoa

1 dl raastettua parmesaania

400–500 g spagettia

Kastike kannattaa valmistaa suoraan tarjoilukulhoon, jossa pasta kannetaan pöytään. Pilko valkosipuli ja chili ja laita ne kulhoon. Purista limen mehu mukaan. Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Kuutioi avokadot. Hienonna yrtit ja raasta juustot. Lisää kulhoon suola, pippuri, oliiviöljy, hienonnetut yrtit sekä pecorino- ja parmesaaniraaste.

Sekoita kastike ja testaa maku. Kastikkeessa tulee olla tarpeeksi suolaa, muuten lopputulos on mauton.

Keitä spagetti al denteksi hyvin suolatussa vedessä. Valuta pasta lävikössä. Pyörittele spagetti kastikkeen joukkoon. Raasta päälle parmesaania ja rouhi myllystä mustapippuria. Tarjoa heti.

Jauhelihasukkulat

Onkohan ilmassa jotain väsymyspulveria? Eilen illalla vetäisin "vahingossa" puolentoista tunnin päikkärit (piti mennä vain hetkeksi pötkölleen) ja menin silti kymmeneltä nukkumaan ihan väsyneenä. Ja enkä ole ainoa, sillä kaverini sanovat samaa, että ovat ihan loppu ja myös kylmissään. Toimistollakin eräs kollega istuu talvitakki päällä, kun on niin viluissaan. Ei paljon eroa omasta käytöksestäni, sillä villapaidan päällä on vielä varavillatakki, brrrrr....

Hyvä ruoka lämmittää, eikös se niin ole? Tässäpä Pirkka-lehdestä aikoinaan reseptivihkooni joutunut ohje, jota päätin vihdoinkin testata. En ollut täysin vakuuttunut porkkanatagliatellen ohjeesta, sillä mielestäni curry ja tilli olivat outo yhdistelmä. Kaiken lisäksi sukkuloihin tuli vielä basilikaakin, joten kaikki nämä maut yhdessä tuntuivat kummallisilta. Tilli kyllä tasapainotti melko makeaa porkkanatagliatellea mutta en ehkä jatkossa yhdistäisi jauhelihasukkuloita ja tätä tagliatellea keskenään. Testaa itse ja kerro, mitä mieltä olet!

Jauhelihasukkulat ja porkkanatagliatelle

400 g nauta-sikajauhelihaa

1 dl couscousia

1 dl vettä

1 sipuli

2 dl hienonnettuja yrttejä, esim. persiljaa tai basilikaa

1 tl öljyä

1 1/2 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

4 porkkanaa

1 pieni purjo

1 rkl öljyä

1 tölkki ranskankermaa

1 tl currya

1/2 tl suolaa

1/2 - 1 dl hienonnettua tilliä

Kypsennä couscous pakkauksen ohjeen mukaisesti. Hienonna sipuli ja kuullota paistinpannulla öljyssä. Sekoita jauhelihan joukkoon jäähtynyt couscous, sipuli, yrtit ja mausteet. Muotoile taikinasta pitkulaisia sukkuloita ja asettele ne pellille leivinpaperin päälle. Kypsennä uunissa 200 asteessa n. 15 minuuttia tai voit vaihtoehtoisesti kypsentää sukkulat paistinpannulla.

Suikaloi kuoritut porkkanat vaikkapa kuorimaveitsellä. Leikkaa halkaistu purjo suikaleiksi. Kuullota kasvissuikaleet öljyssä paistinpannulla. Jatka hauduttamista kannen alla n. viisi minuuttia.

Mausta ranskankerma currylla ja suolalla. Sekoita se kasvissuikaleiden joukkoon ja kuumenna. Hienonna päälle runsaasti tilliä. Tarjoile jauhelihasukkulat porkkanatagliatellen ja salaatin kera.

Parmigiano melanzane

Taas maanantai, kyllä nämä viikot menee niin nopsaan! Viikonloppu meni melkein kokonaan kokkaillessa, kotona sekä kaverin luona. Nyt on selkeästi joku italialainen kausi menossa, sillä lauantai-illan ruokalistaan kuului mm. ihanaa rapu-mascarponerisottoa ja sunnuntailounaalla nautimme avokadopastaa, kampela-saltimboccaa ja omena-sitruuna-pannacottaa. Kirjoittelen näiden reseptit tänne joskus myöhemmin mutta tällä kertaa keskityn munakoisopaistokseen, jonka ohje tarttui mukaan italialaiselta kokkauskurssilta. Tosin kurssilla tehdessä paistoksesta ei tullut ollenkaan yhtä kaunis, kuin kotona tehdystä. Jamskis!

Parmigiano melanzane

yksi munakoiso

yksi pallo mozzarellaa

tölkki säilöttyjä, kuorittuja tomaatteja

yksi sipuli

tuoretta basilikaa

oliiviöljyä

parmesaaniraastetta

suolaa ja pippuria

Valmista ensin kastike. Hienonna ja kuullota sipuli öljyssä. Paloittele tomaatit ja lisää ne pannulle nesteineen. Hauduta kastiketta n. vartti. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa munakoiso n. puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja paista ne paistinpannulla oliiviöljyssä kauniin kullanruskeiksi ja nosta ne talouspaperille kuivumaan. Leikkaa mozzarellapallo viipaleiksi.

Laita voideltuun uunivuokaan ensin tomaattimurska, jonka jälkeen munakoisoviipaleita. Lisää munakoison päälle mozzarellaa, basilikaa, parmesaaniraastetta ja tomaattimurskaa. Toista tämä ja kokoa kauniita torneja. Minulle nämä ainekset riittivät viiteen kolmikerroksiseen torniin. Lisää tornien päälle vielä tomaattikastiketta sekä mozzarellaa.

Kypsennä paitosta uunissa ensin folion alla 200 asteessa n. 20 minuuttia. Poista folio ja kypsennä vielä 20 minuuttia. Jos nestettä irtoaa paljon, kaada se varovasti pois ennen tarjoilua. Anna tornien vetäytyä hetki ja koristele basilikalla. Nautiskele vaikkapa kanafileiden kanssa!

Iltapalaa pakkaspäivään

Rapsakkaa maanantaita kaikille! Mittari näytti aamulla -23,5 astetta, että se siitä kevään tulosta sitten! Selkä vieläkin hellänä lauantain lumitöistä, talvi vaan aina yllättää. Se voisi kyllä pitää nämä yllärit omanaan, kun on kuitenkin jo maaliskuu...

Tässä on tullut pienoinen tauko kirjoittamiseen, kun on jotenkin ollut niin toiminnantäyteinen viikko: The Killersin loistava keikka Hartwallilla, työkaverin pienimuotoiset tuparit täydellisesti remontoidussa kodissa (ei muuten tehnyt hyvää omalle orastavalle kämppäkuumeelle), erään kauniin yksivuotiaan typykän synttärikahvittelut, omaa laatuaikaa leffateatterissa katsomassa Unelmien pelikirja sekä sokerina pohjalla We will rock you -musikaali, joka yllätti positiivisesti upeilla laulusuorituksilla, bändistä puhumattakaan. Tuli halu mennä heti tsekkaamaan, mitä muita musikaaleja Helsinkiin on tulossa. Lontoossa kävin viime keväänä katsomassa Thrillerin sekä Wickedin ja muutama vuosi sitten New Yorkissa Rock of Agesin. Kaikki olivat täysin erilaisia mutta loistavia jokainen omalla tavallaan. Näitä lisää!

Tähän loppuun vielä pieni iltapalaresepti. Oikeaa ja nopeaa arkiruokaa... Jääkaapissa oli edellisen päivän kana-kasvispaistosta ja päätin käyttää jämät munakkaaseen.

Kana-kasvismunakas

n. 150 g kanasuikaleita

pätkä kesäkurpitsaa

puolikas sipuli

puolikas paprika

4 munaa

1 dl ruokakermaa

öljyä

suolaa ja pippuria

muita mausteita oman maun mukaan

Paista kanat ja kasvikset kypsiksi ja mausta oman mielen mukaan vaikkapa suolalla, pippurilla, chilillä ja curryllä. Ota kanat ja kasvikset hetkeksi sivuun pannulta. Vatkaa neljän munan rakenne rikki ja sekoita mukaan ruokakerma sekä lisää sekoitukseen suolaa ja pippuria. Sekoita munien joukkoon kanat ja kasvikset. Paista munakas öljyssä paistinpannulla molemmilta puolilta, kunnes se on tarpeeksi kypsä omaan makuusi. Tarjoile munakas raikkaan salaatin kanssa.

Possullista risottoa

Sunnuntai-illalla alkoi tehdä mieli risottoa. Kauppaan en viitsinyt lähteä, joten päätin raapia kasaan risoton niistä raaka-aineista, joita kaapista löytyi. Tuloksena oli possurisotto kirsikkatomaateilla ja mung-pavun iduilla!

Possurisotto

n. 250 g marinoimatonta porsaan fileetä

1 sipuli

kymmenkunta kirsikkatomaattia

n. 100 g mung-pavun ituja

6 dl vettä

1 Knorr Fond du Chef -kasvisfondi

1,5 dl valkoviiniä

3 rkl öljyä

2 dl risottoriisiä

1 tl oreganoa

1/2 tl timjamia

1/2 suolaa

mustapippuria

(parmesaania)

Viipaloi possunfilee n. sentin paksuisiksi viipaleiksi ja nuiji ne nyrkillä ohuemmiksi siivuiksi. Hienonna sipuli ja halkaise kirsikkatomaatit. Kiehauta vesi kattilassa ja liuota joukkoon fondi. Kuumenna öljy paistokasarissa ja kuullota siinä sipulit ja riisi.

Kaada kasariin kuumaa kasvislientä ja valkoviiniä vähitellen. Keitä sekoitellen niin, että neste imeytyy riisiin. Lisää lientä vasta, kun neste on kokonaan imeytynyt riisiin. Tässä kuluu aikaa n. 15 - 20 minuuttia.

Kuumenna paistinpannussa öljy ja paista possunsuikaleet siinä nopeasti, etteivät ne ehdi kuivua. Mausta ne suolalla, pippurilla, timjamilla ja oreganolla. Siirrä suikaleet lautaselle folion alle odottamaan.

Kuumenna vielä tilkka öljyä samassa paistinpannussa ja lisää pannulle kirsikkatomaatit ja idut. Mausta samalla lailla kuin lihat. Kaada tomaatti-ituseos keoksi risoton keskelle ja nostele suikaleet reunoille. Tarjoa risotto halutessasi parmesaanin kanssa.

Innostuin tuon riisin kanssa, koska sitä tuli melkoisesti liikaa verrattuna possun määrään. Eli riisimäärä kannattaa puolittaa, jos haluaa "viisaan" määrän risottoa possun ja vihannesten kanssa. Mutta eipä tuo extrariisi haittaa, koska se on niin makoisaa...

Mukavaa maanantaita kaikille!

Kolmen Tähden Illalliset

Oijoi, se olisi taas yksi viikonloppu takanapäin. Tänä viikonloppuna olen saanut nauttia hyvää ruokaa parhaassa seurassa. Ensinnäkin perjantaina Belgessä skumputtelemassa ja skumpan kaverina oli annos savustettua merilohta, katkarapuvarras, ihanaa möykkyistä perunamuusia ja paistettuja kasviksia. Aivan loistava annos, tekee mieli saada lisää sitä ihanaa möykkymuusia...

Lauantaina vietimme Kolmen Tähden Illallista kahden hyvän ystävän kanssa. Näistä illallisista on tulossa pikkuhiljaa perinne, eiliset illalliset olivat jo viidennet ja loppua ei toivottavasti näy! Illan menu sisälsi pääasiassa Neljän tähden illallinen -ohjelmasta napattuja ideoita. Alkuruoaksi nautimme Pia Pakarisen reseptistä muunneltua katkarapuleipää, joka oli todella maukasta, eikä leipä ollut yhtään liian rapsakkaa, toisin kuin illan emäntä pelkäsi. Pääruokana oli Sipe Santapukin resepti eli lohta maapähkinäkastikkeessa, joka oli erittäin herkullista sekin. Menun päätti suklaamoussella täytetty ja konvehdeilla sekä vadelmilla koristeltu pavlova, joka oli todella makeaa mutta suussa sulavaa.

Tässä simppelin mutta sitäkin maukkaamman katkarapuleivän ohje. Täytyy tehdä tätä samaa pian itse!

Katkarapuleipä

1 prk Creme Fraichea

2 valkosipulinkynttä

1 pieni punasipuli

1 keitetty kananmuna

sitruunapippuria

sokeria

suolaa

tilliä

katkarapuja

vaaleaa leipää

Purista valkosipulinkynnet ja silppua tilli sekä punasipuli. Laita ainekset kattilaan ja kiehauta pienellä lämmöllä viiden minuutin ajan. Lisää sitruunapippuria, sokeria ja suolaa oman maun mukaan. Lisää katkaravut kastikkeeseen ja sekoita ne keskenään. Anna kastikkeen jäähtyä. Paahda leivät kevyesti ja lisää katkarapukastike päälle. Koristele leipäset kananmunan lohkoilla sekä persiljalla. Ja ei muuta kuin syömään!

Kiinalaista illaksi

Tiistai-iltana iski yhtäkkinen tarve kokata jotain hyvää. Yleensä inspiraatio iskee vaikkapa Master Chefiä katsellessa ja tämä ilta ei ollut poikkeus. Kävin jääkaapin sisältöä läpi ja päädyin kiinalaiseen kanareseptiin. Wokkasin ruoan valmiiksi ja kävin välillä saunomassa. Saunasta tullessa koko kämppä tuoksui herkullisille mausteille ja valkosipulille, omnomnom...

Kanaa cashew-pähkinöillä

1-2 kuivattua chiliä

3 rkl kalakastiketta

3 rkl kanalientä

1/2 tl sokeria

4 rkl oliiviöljyä

80 g cashew-pähkinöitä

4 valkosipulinkynttä

500 g kanan rintafileetä

1/2 punainen paprika

1/2 porkkana

1 sipuli

(kevätsipulia)

Leikkaa chilit pieniksi paloiksi ja poista siemenet. Hienonna valkosipulit, leikkaa paprika ja porkkana ohuiksi suikaleiksi ja lohko sipuli isohkoiksi paloiksi. Sekoita pienessä kulhossa keskenään kalakastike, kanaliemi (käytin tässä puolikkaan Fond du Chef -kanafondin) ja sokeri.

Kuumenna öljy keskilämmöllä wokissa ja pikapaista pähkinöitä 2-3 minuuttia tai kunnes ne ovat vaaleanruskeita. Poista ne pannulta ja kuivaa talouspaperin päällä. Pikapaista chilit keskilämmöllä yhden minuutin ajan. Niiden tulee tummentua mutta ei palaa. Poista ne pannulta kuivumaan.

Kuumenna sama öljy uudelleen ja pikapaista keskilämmöllä puolet valkosipuleista vaaleanruskeiksi. Lisää puolet kanoista ja paista niitä korkealla lämmöllä 4-5 minuuttia tai kunnes kana on kypsää. Poista ne pannulta ja toista sama jäljellä olevien valkosipulien ja kanan kanssa. Laita kanat takaisin wokkiin.

Lisää paprikat, porkkanat, sipulit sekä kastikesekoitus ja paista 1-2 minuuttia. Testaa maku ja mausta lisää tarvittaessa. Lisää joukkoon pähkinät ja chilit ja sekoita hyvin. Kevätsipuli sopisi tähän hyvin vähän vihreää väriä antamaan mutta tällä kertaa sitä ei kaapista löytynyt.

Tarjoile riisin kanssa tai vaikkapa vain itsekseen, toimii hienosti sellaisenaankin. "Törkeen maukasta!", totesi aina valmis -koemaistajani. Taidanpa ottaa kanaa mukaan töihin huomiseksi lounaaksikin, okei, kasvikset ovat ehkä silloin jo pehmenneet liiaksi mutta kastike on varmasti ihanasti imeytynyt... Mmmmm, huomista odotellessa! Makoisaa illan jatkoa kaikille!

Sisilialainen sunnuntai

Buona sera! Pyhitin tämän sunnuntain italialaiselle ruoalle, tarkemmin sanoen milanolaiselle ja sisilialaiselle herkulle. Viime syksynä kävin ensimmäisen kerran työväenopiston järjestämällä kokkikurssilla ja sen jälkeen olen jäänyt näihin kursseihin koukkuun. Tähän mennessä kurssikalenteriin on kuulunut thaimaalaista, espanjalaista, sushia ja italialaista. Keväämmällä tiedossa on ainakin New Yorkin herkkuja ja pinchoja, nam! Italialaisen ruoan kursseilta tarttui mukaan nämä kaksi melko tomaattistakin reseptiä, joita olen tuunaillut oman maun mukaan.

Caponata eli sisilialainen kasvishöystö

Pari rkl pinjansiemeniä

1 isohko munakoiso

2 valkosipulinkynttä

1 iso sipuli

oliiviöljyä

1 tlk säilöttyjä kokonaisia tomaatteja

2 rkl kapriksia

2 rkl balsamiviinietikkaa

tuoretta basilikaa, suolaa ja pippuria

Aloita paahtamalla pinjansiemenet kuivalla pannulla ja ota sivuun, kun ne ovat valmiit. Kuutioi munakoiso, pilko sipuli ja valkosipuli. Paista kasviksia pannulla oliiviöljyssä n. 15 minuuttia. Pilko saksilla tomaatit tölkissään ja kaada nesteineen pannulle. Lisää kaprikset ja punaviinietikka ja anna hautua kymmenisen minuuttia. Mausta ja revi päälle basilikaa sekä ripottele päälle paahdetut pinjansiemenet. Kurssilla höystö tarjoiltiin huoneenlämpöisenä mutta oli se suoraan pannustakin oikein makoisaa.

Jos jollakulla on hyviä reseptejä kasvislisukkeista, niin pistähän ihmeessä jakoon. Yritän niitä kovasti metsästää reseptivihkon täytteeksi.

Osso bucco alla Milanese

n. 600 g naudan potkakiekkoja

pari rkl vehnäjauhoja

suolaa ja pippuria

pari rkl voita

1 dl valkoviiniä

1 dl tomaattimurskaa

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

2 laakerinlehteä

pieni nippu timjamia

rosmariinia

2 rkl lihafondia

kiehuvaa vettä

Leikkaa potkaa ympäröivä kalvo poikki useasta kohdasta. Suolaa ja pippuroi lihat sekä jauhota ne kevyesti. Ruskista lihat padassa voissa ja siirrä sivuun. Kuullota sen jälkeen pilkotut kasvikset padassa, lisää viini ja potkat ja anna kiehahtaa. Lisää tomaattisose sekä kiehuvaa vettä siten, että potkat peittyvät noin puoliväliin saakka. Lisää joukkoon myös lihafondi (esim. häränlihafondi), timjami, rosmariini (itse käytin kuivattua rosmariinia tuoreen puutteessa) sekä laakerinlehdet. Kypsennä uunissa kannen alla 200:ssa asteessa n. 1,5 tuntia. Nauti vaikkapa pastan ja caponatan kanssa ja koristele timjamilla.

Minulla oli dilemma kypsennysastian valinnassa, sillä en tietääkseni omista pataa, joka sopii sekä liedelle että uuniin. Päätin hoitaa lihojen ruskistamisen ja sipulien kuullottamisen kattilassa, jossa myös viini kävi kiehahtamassa. Tämän jälkeen siirsin ne Kermansaven ruskeaan savipataan (tietääkö joku, saako tätä käyttää liedellä?), jossa koko komeus lähti uuniin muhimaan. Haaveilen Sarpaneva-padasta, joten jos joku välttämättä haluaa eroon omastaan, niin täällä olisi yksi vapaaehtoinen tuleva omistaja!

Oikein ihanaa hiihtolomaviikkoa!

Tomaatti-paprikakeittoa...

First things first. Eilinen elokuva. Vaikuttava, raskas, yllättävä. En siis ole nähnyt aikaisempia leffa- tai teatteriversioita kyseisestä musikaalista, joten tarina ei ollut kovin tuttu. Upeita näyttelijäsuorituksia seuratessa vajaa kolmetuntinen meni siivillä. Aikaisemmin Anne Hathaway ei ole suuria tunteita herättänyt mutta nyt pelkkä Annen näkeminen kankaalla toi tipan linssiin, veti roolinsa täydellä tunteella. Sivuosa-Oscaria odotellessa... Leffan jälkeen oli tosiaan cocktail-tilaisuus ja pöytiin oli katettu tyylikkäästi ranskalaisia viinejä, kolmea eri juustolaatua, viikunahilloketta, patonkia ja crostineita. Elämä ilman juustoa (tai viiniä...) ei vain olisi elämää!

Nyt kun päästiin ruokapuheisiin, niin näpytelläänpä tähän viimeisimmästä Maku-lehdestä bongattu resepti tomaatti-paprikakeitolle, tosin hieman mukautettuna omaan makuun sopivaksi. Aloitetaan tämä ruokabloggailu tällä lailla simppelisti lumiseen talvipäivään sopivalla keitolla.

Tomaatti-paprikakeitto

1 tölkki paseerattua tomaattia (500 g)

3 dl vettä

1 paprika

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

2 rkl kasvisfondia tai puolikas kasvisliemikuutio

2 rkl oliiviöljyä

5 rkl tuoretta basilikaa

1/4 tl mustapippuria

1/2 tl suolaa

muutama ripaus cayennepippuria

Kuutioi paprika ja sipulit pieniksi. Käytin tässä keltaista paprikaa, jotta keitto saisi vähän väriä. Kuullota paprikaa ja sipuleita muutama minuutti oliiviöljyssä kattilassa. Lisää paseerattu tomaatti, vesi sekä kasvisfondi tai liemikuutio. Itsellä ei sattunut fondia kotoa löytymään, joten murustin joukkoon puolet kasvisliemikuutiosta paremman ratkaisun puutteessa. Anna keiton hautua n. 10 minuuttia.

Mausta tuoreella basilikalla ja mustapippurilla, älä enää keitä. Tässä vaiheessa testasin makua ja totesin sen olevan liian mieto omaan makuun, joten lisäsin keittoon hiukkasen suolaa sekä cayennepippuria potkua antamaan ja johan alkoi toimimaan! Koristele basilikan lehdillä ja tarjolle vaan. Kotona sain palautetta avomieheltä, että oli parasta maistamaansa tomaattikeittoa. Pakkohan siihen on uskoa!

Seuraavana päivänä keittoa oli vielä jäljellä ja jääkaapissa lojui neljä yksinäistä, keitettyä siikliperunaa. Siikli on mielestäni perunalajikkeista paras, koska se on niin mukavan kiinteä. Kuoraisin perunat ja pilkoin ne kuutioiksi ja lisäsin keittoon, jotta siitä tulisi ruokaisampaa. Toimihan tuo oikein hyvin tomaatti-paprika-perunakeittonakin!